lauantai 18. helmikuuta 2017

Karpalolemonade – raikas pinkki drinkki



Pinkkiä karpalolemonadea raikkaampaa drinkkiä saa hakea. Tuoreista sitruunoista puristettu mehu saa makeutta sokerisiirapista ja väriä karpalomehusta. Lisäksi tarvitaan vain vettä tai kivennäisvettä. 




Lemonade mielletään helposti kesäjuomaksi ja sehän sopiikin helteisiin kesäpäiviin mitä parhaiten. Mutta aivan yhtä hyvin juoma sopii myös muihin vuodenaikoihin – sitruunoita saa varsin edullisesti ympäri vuoden. Tarjosin karpalolemonadea ystävänpäivänä ihanassa oululaisessa Muoti Privaatissa, jossa järjestimme ystävänpäivähulinat. Dj soitti jazzia, minä tarjosin pinkkiä drinkkiä ja suupaloja ja kevään hehkuva muotikattaus oli parhaimmillaan.

Useampi kävijä kyseli reseptien perään. Syötävien osalta oli helppo vinkata Suupaloja-kirjaan – pienet pannacottapiiraat ja siemennäkkäri sekä muhammara-tahna löytyvät sieltä. Drinkin reseptin lupasin laittaa jakoon myöskin. Tässä se tulee!








Resepti





Karpalolemonade


1 dl sokeria
2 dl vettä
1/2–1 dl karpalomehua (tiiviste)
3 dl tuorepuristettua sitruunamehua (noin kuusi sitruunaa)
7–10 dl vettä tai kivennäisvettä
jääpaloja
(mintunlehtiä tai karpaloita)


Mittaa kattilaan sokeri ja vesi. Kiehauta ja sekoita, jotta sokeri liukenee. Jäähdytä. Purista sitruunoista mehu ja sekoita mehu sokeriliemeen. Sekoita liemeen myös karpalomehu. Lisää jääkylmää vettä ja tarjoa jäiden kanssa. Koristele mintunlehdillä tai karpaloilla. 

_____





torstai 16. helmikuuta 2017

Gluteenittomat tattarilastut



Rapeat ja liki kinuskisen makeat tattarilastut ovat perinteisten kauralastujen kavereita. Ne syntyvät hetkessä, eikä tiskiä tule kuin kattilan ja lusikan verran. Vaivalloisinta tattarilastujen tekemisessä on odottaminen. Pitkä ja piinaava keksien jäähtymisen odottaminen. Reunoiltaan rapeat lastut ovat vielä jäähdyttyään keskeltä sitkeän pehmeitä. Seuraavana päivänä ne ovat rapeutuneet kokonaan, jos joku siihen saakka malttaa odottaa.







Resepti








Gluteenittomat tattarilastut

noin 20 kpl

80 g voita
1 dl sokeria
ripaus vaniljajauhetta (tai 1 tl vaniljasokeria)
2 dl tattarihiutaleita
1 kananmuna
1 rkl gluteenitonta jauhoseosta
1 tl leivinjauhetta


Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Sulata kattilassa voi. Lisää sokeri ja sekoita. Sokeri saa sulaa voin joukkoon. Lisää vanilja ja tattarihiutaleet sekä kananmuna. Sekoita gluteenittomaan jauhoseokseen leivinjauhe ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi.

Nosta taikinasta nokareita leivinpaperille. Jätä nokareiden väliin tilaa, sillä lastut leviävät uunissa. Paista 5–7 minuuttia eli kunnes lastut ovat kullanruskeita. Anna jäähtyä. Lastut rapeutuvat, kun annat niiden olla huoneenlämmössä ilmavasti.

_____



lauantai 11. helmikuuta 2017

Heiße Liebe – maailman helpoin jälkiruoka



Heiße Liebe eli kuuma rakkaus on maailman helpoin jälkiruoka. Se on jälkkäri, joka sopii kaikkiin tilanteisiin romanttisista illallisista lastenjuhliin ja isoista sukuillallisista kaveriporukan illanistujaisiin. Heiße Liebe on myös hyvä vierasvara – jätskiä ja vattuja voi aina pitää pakkasessa.




Kuuma rakkaus on Saksassa ja Italian pohjoisimmissa osissa suosittu jälkkäri. Marraskuisella Italian reissulla söin sitä kahdesti. Näin ystävänpäivän aikoihin se on jo nimensäkin puolesta sopiva herkku ystävyksille tai sydänkäpysille. Viikonloppuna jäätelö ja vatut piiloon pakastimeen ja ystävänpäivänä yllätys on viidessä minuutissa valmis.

Perinteisesti Heiße Liebe tehdään vaniljajäätelöön. Vaniljan ja vadelman yhdistelmä onkin ihan tosi hyvä. Mutta testasin tehdä jälkkärin myös Jymyn lakritsijäätelöön – saksalaiset eivät tiedä saati ymmärrä miten hyvä lakun ja vatun yhdistelmä on.




Katoin jälkkärin Balmuirin laseihin, suosikkeihini, jotka toimivat loistavasti sekä juomalaseina aamiaisella, viinilaseina illallisella että jälkiruokamaljana. Tänään täällä Oulussa iloitaan paikallisesta Balmuirista muuten aivan erityisesti, sillä merkki avaa liikkeen aivan kaupungin ydinkeskustassa. Mahtavaa! Liikkeessä toimii kuulema myös postituspalvelu eli asiakas voi ostaa tuotteen kivijalkamyymälästä ja Balmuir toimittaa paketin ystävälle (tai vaikka omaan kotiosoitteeseen) mihin tahansa maailmassa. Eli liike on vähän kuin kivijalkakaupan ja verkkokaupan yhdistelmä.







Resepti






Heiße Liebe – maailman helpoin jälkiruoka


vanilja- tai lakritsijäätelöä
vadelmia (+ tilkka vettä)


Kaada vadelmat kattilaan. Lisää pieni tilkka vettä. Kiehuta vadelmat. Halutessasi voi tilsiä marjat haarukalla pieneksi.

Annostele jäätelö laseihin. Kaada kuuma vadelmakastike jäätelön päälle vasta pöydässä.

_____


Lasit ja tekstiilit saatu Balmuirilta. Kiitos!





keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Intialainen lihapullacurry




Jauheliha, tuo suomalaisten raaka-ainesuosikki kulkee kaupasta kotiin ja keittiöstä lautaselle jokaisessa lihaa syövässä kodissa. Nyt paketti kulkee kaupasta kotiin aiempaa kätevämmin, sillä Atria uudisti täysin jauhelihojensa pakkauksen ja haastoi minut testaamaan paketin käytettävyyttä. Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atrian kanssa.




Harvoin minkään tuotteen pakkausuudistus on ollut näin onnistunut. Oikeasti. Atrian uusi, pehmeä jauhelihapaketti on suorastaan nerokas: sen käytettävyys on kaikella tavalla edeltäjäänsä paljon parempi. Uusi pakkaus on kooltaan selvästi pienempi, mikä jo sinänsä on hieno asia sekä kauppakassissa, jääkaapissa että pakastimessa, isojen määrien logistisista eduista nyt puhumattakaan. Pakkaus avautuu helposti ilman teräaseita ja menee minimyttyyn roskiksessa. Ja montako kertaa kovasta muovista tehty paketti on rikkonut muovisen kauppakassin? Pehmeäreunainen paketti ei sitä tee. Pieni mutta merkittävä asia. Ainoa asia mikä mietityttää on, miksi tätä ei ole keksitty aiemmin?

Tein jauhelihasta intilaista lihapullacurrya, joka on astetta fiinimpi lihapullaruoka. Lihapullacurrya voi hyvin tarjota hieman harvinaisemmillekin vieraille, heille, joille makaroonilaatikon tai jauhelihakeiton tarjoaminen tuntuu turhan arkiselta. Curryn voi hyvin tehdä edellisenä päivänä ja lämmittää, tai esimerkiksi kastikkeen voi keittää aiemmin ja kypsentää sitten lihapullat curry-kastikkeessa riisien kiehuessa. Tunnissa saa tosin valmista currya, vaikka työvaiheita ei parille päivälle jakaisikaan. Mausteinen lihapullacurry maistuu aivan erityisen hyvälle helmikuisena pakkaspäivänä.







Resepti






Intialainen jauhelihacurry

4–6 annosta


kastike
hieman öljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 x 2 cm pala tuoretta inkivääriä raastettuna
1–2 tl jeeraa eli juustokuminaa
1–2 tl savupaprikajauhetta
1–2 tl garam masala -maustetta
1 tl kurkumaa
(hieman chilikastiketta)
400 g tomaattimurskaa tai kuorittuja, säilöttyjä tomaatteja
400 g kookosmaitoa 
1–2 tl sokeria tai hunajaa
noin 1 tl suolaa


lihapullat
1 valkosipulinkynsi
pieni sipuli
1 tl suolaa
noin 1/2 tl jeeraa eli juustokuminaa
noin 1/2 tl savupaprikajauhetta
1/2–1 tl garam masala -maustetta
noin 1 dl tuoreita yrttejä silputtuna (korianteri, minttu ja/tai lehtipersilja)


lisäksi
keitettyä riisiä
tuoreita yrttejä (korianteri, minttu ja/tai lehtipersilja) tai ituja


Tee ensin kastike. Hienonna kuoritut sipuli ja valkosipulinkynnet sekä inkivääri. Kuumenna öljy paistinkasarissa, lisää sipulisilput, inkivääri sekä kuivat mausteet. Kuullota keskilämmöllä muutama minuutti, jotta mausteet avautuvat. Lisää tomaattimurska ja kookosmaito. Anna kiehua hiljalleen puolisen tuntia. Mausta suolalla ja pyöristä makua tarvittaessa sokerilla tai hunajalla. Aja halutessasi tasaiseksi sauvasekoittimella tai blenderissä.

Kastikkeen kiehuessa tee lihapullataikina. Lisää jauheliha joukkoon silputtu sipuli ja valkosipulinkynsi sekä mausteet ja yrttisilppu. Voit halutessasi paistaa pienen koepullan ja säätää makuja. Pyörittele pullat ja laske ne kastikkeeseen raakana. Anna lihapullien kypsyä kastikkeessa 15–20 minuuttia välillä varovasti sekoitellen.

Lihapullien kypsyessä keitä riisi. Myös naanleipä sopii ruoan kanssa erinomaisesti.







lauantai 4. helmikuuta 2017

Brownie-jäätelökakku



Brownie-jäätelökakku on monella tapaa upea herkku. Se on katseenkääntävän näyttävä, mutta niin helppo, ettei leipomistaitoja juurikaan tarvita. Kakun voi tehdä etukäteen ja nostaa pakastimesta pehmenemään siinä vaiheessa, kun kahvinkeittoa aletaan suunnitella.

Brownie-jäätelökakku on niin yksinkertainen, että melkein naurattaa. Miten ihmeessä en ole tätä aiemmin hoksannut? Kakkua varten leivotaan ohuehko brownie-levy, joka jäähtyneenä vain kerrostetaan jäätelön kanssa. Vähän marjoja päälle ja kastikkeeksi soseutettua mansikkaa tai vadelmaa.

 


Käytin kakkuun tuikitavallista pakettijäätelöä, sillä halusin kakkuun skarpit reunat – syynsä kullakin. Jos haluat käyttää erimuotoisessa paketissa olevaa (usein parempaa) jäätelöä, voit lusikoida tarvittaessa hieman pehmennettyä jäätelöä brownie-levyjen väliin.

Kun suorakaiteen muotoisen jäätelön leikkaa pitkittäin kolmeen osaan, tulee jätskikerroksista juuri sopivan paksuisia. Tosin kolmasosa jätskistä täytyy syödä siltään, ettei kakusta tulee liian korkea. Silleen aika harmi.







Resepti





Brownie-jäätelökakku

6–8 annosta


brownie
100 g tummaa suklaata
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
3/4 dl vehnäjauhoja (tai gluteenitonta jauhoseosta)
veitsenkärjellinen vaniljajauhetta (tai hieman vaniljasokeria)

lisäksi
1 pkt vaniljajäätelöä
marjoja koristeeksi
marjoja soseutettuna kastikkeeksi (makeuta tarvittaessa sokerilla tai hunajalla)


Kuumenna uuni 175 asteeseen. Sulata suklaa. Sekoita pehmeä voi ja sokeri. Lisää seokseen kananmuna. Sekoita taikinaan myös suklaasula sekä jauhot.

Kaada taikina noin 18x25 cm kokoiseen vuokaan ja paista 6–8 minuuttia tai kunnes brownie on sopivan kypsä. Varo paistamasta liian pitkään. Jäähdytä brownie ja leikkaa se kolmeen osaan.

Leikkaa jäätelö kahdeksi tai kolmeksi levyksi. Kokoa kakku. Laita alimmaiseksi brownie, jotta kakku pysyy paremmin leikattaessa paikoillaan. Koristele marjoilla.

Tarjoa kakku heti tai laita kelmun alla pakastimeen. Ota kakku pakastimesta pehmenemään 15–20 minuuttia ennen tarjoilua. Tarjoa kakun lisänä soseutettuja marjoja. Makeuta sose tarvittaessa sokerilla tai hunajalla.

____




keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Välimeren flatbread






Välimeren flatbread on hyvä esimerkki viime aikojen kokkailuistani: Keittiössä alkaa näyttää keväiseltä ja raikkaan maut valtaavat lautaset. Apetinan kanssa yhteistyössä toteutettu resepti on täyteläinen mutta kepeän raikas, ruoka joka sopii lounaaksi, iltapalaksi tai vaikka brunssin päätähdeksi.

Vastapaistetun ja vielä kuuman leivän päälle lusikoidaan tuhti kerros hummusta ja päälle ladataan rouskuvia kasviksia tasapainottamaan kokonaisuutta. Ja kasa yrttejä, tietenkin. Ajatelkaapa muuten, muutaman viikon päästä on jo aika kylvää ensimmäiset yrtit varmistamaan ensi kesän sato. Käsiä kuumottaa pelkkä ajatus pihalta haetuista yrteistä.




Flatbreadin päällä oleva hummus ei muuten ole mikään tavallinen hummus, vaikka se siltä näyttääkin. Yhdistin kikherneiden pariksi toisen ikisuosikkini, artisokan, joka tuo hummukseen upean maun lisäksi silkkisen rakenteen. Olen tehnyt ainakin kymmentä erilaista hummusta, mutta artisokkahummus on ehdottomasti yksi ihanimmista. Kikherneen ja artisokan maut sopivat loistavasti yhteen, ja hummuksen päällä olevat kasvikset sekä fetamainen juusto vie ajatukset jonnekin Välimeren tienoille. Pinaatin, tomaatin ja yrttien lisäksi juuston ja hummuksen kanssa leivän päälle sopisivat myös uunissa paahdetut juurekset, vaikka porkkana ja lanttu. Lihaa tähän ruokaan ei kaipaa kukaan.

Kun leivät oli syöty, lusikoin loput artisokkahummuksesta suoraan kulhosta suuhun. Päälle noukin purkista viehkosti chilisiä juustokuutioita. Suolainen juusto on juuri täydellinen lisä lempeälle kasvistahnalle. Pienet on elämän ilot (toinen ilonaihe oli eilen kuulemani linnunlaulu. Moista sirkutusta ei olekaan kuulunut Oulussa kuukausiin).





Arvonta


Kommentoi tätä postausta ja kerro, mitä kasvisruokaa sinä valmistaisit käyttäen Apetina-tuotteita? Vastanneiden kesken arvotaan 40 euron arvoinen lahjakortti K-ryhmän kauppoihin. Kommentoi viimeistään 7.2.2017. Arvonnan säännöt löydät täältä.







Resepti

 

 

 

Välimeren flatbread artisokkahummuksella ja salaattijuustolla

neljälle

leipä
4–8 naanleipää (resepti)

artisokkahummus
1 prk (2 dl) kikherneitä, säilyke
1 prk artisokansydämiä öljyssä tai vedessä 
1 valkosipulinkynsi
2–3 rkl kikherneiden säilöntälientä
2 rkl öljyä Apetina-juustopurkista
sitruunamehua
suolaa

lisäksi
pinaattia
kirsikkatomaatteja
tuoretta persiljaa ja basilikaa
paahdettuja pinjansiemeniä


Tee ensin leipien taikina. Voit myös käyttää valmiita ohuita leipä (naan, rieska tms.).

Valuta kikherneet. Muista ottaa hieman säilöntälientä talteen. Valuta myös artisokansydämet. Kuori valkosipulinkynsi. Soseuta kaikki hummuksen ainekset tasaiseksi tahnaksi. Maista ja säädä makua sitruunalla ja/tai suolalla.

Paista tai lämmitä leivät. Levitä kuuman leivän päälle reilu kerros artisokkahummusta, pinaattia, kirsikkatomaatteja sekä yrttejä. Viimeistele paahdetuilla pinjansiemenillä sekä juustokuutioilla.

_____



Yhteistyössä Apetina



maanantai 30. tammikuuta 2017

Teriyakilla maustettu nyhtökaurasalaatti



En ehtinyt ensimmäiseen enkä toiseenkaan nyhtökaurahuuman aaltoon. Viime vuoden hypetetyin tuote pääsi pannulleni vasta nyt, kun suurimmat aallot ovat jo laantuneet. Niin tyypillistä, olen aina vähän jäljessä kaikkein kuumimmista trendeistä.

Mietin pitkään, mitä nyhtökaurasta tekisin. Tiesin kaipaavani siihen tuhdisti makua; pelkkänä proteiininlähteenä nyhtökaura ei minua kiinnostanut. Päädyin lainaamaan reseptiä Viimeistä murua myöten -blogista, jossa reseptivelho Saara teki alkuvuodesta banh mi -tortilloja teriyakilla maustetulla nyhtökauralla. Osui ja upposi. Tahmainen teriyakikastike toi nyhtökauralle kaipaamaani vahvaa makumaailmaa. Patongin ja tortillan välissä mausteinen nyhtökaura toimii varmasti, sillä se oli erinomaista salaatissakin. Pikapikkelöidyt porkkanat ovat must-lisäke, älä siis oikaise siinä kohdassa. Makea teriyakikastike kaipaa rinnalle hapokkuutta ja raikkautta.







Resepti

 

 

 

 

Teriyakilla maustettu nyhtökaurasalaatti

2–4 annosta


nyhtökaura 
1 pkt (250 g) maustamatonta nyhtökauraa
tilkka öljyä
1/2 dl vettä
3/4 dl sokeria
3 rkl miriniä
1 dl soijakastiketta
1 tl raastettua inkivääriä
1 valkosipulinkynsi 

pikkelöity porkkana
2 porkkanaa
1/2 dl riisietikkaa
1/2 dl vettä
2 rkl sokeria
1/2 tl suolaa

lisäksi
salaattia 
avokadoa 
kurkkua
tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa
limetinlohkoja


Valmista ensin pikkelöidyt porkkanat. Suikaloi kuoritut porkkanat tai leikkaa ne ohuiksi tikuiksi. Mittaa kattilaan etikka, vesi, sokeri ja suola. Kiehauta, jotta sokeri ja suola liukenee nesteeseen. Kaada liemi porkkanasuikaleiden päälle. Anna maustua vähintään 15 minuuttia.

Kuori ja hienonna pala inkivääriä ja valkosipulinkynsi. Mittaa marinadin ainekset kattilaan, anna kiehua hiljalleen noin 10 minuuttia eli kunnes kastike paksunee hieman. Kuumenna öljy pannulla, lisää nyhtökaura ja kuumenna. Kaada joukkoon puolet tai 2/3 osaa kastikkeesta ja sekoita kunnes nyhtis ja kastike ovat ihanan tahmaisia. Maista ja lisää tarvittaessa kastiketta. 

Kokoa salaatti. Kastikkeeksi sopii limetin mehun lisäksi porkkanoiden pikkelöintiliemi.

_____




lauantai 21. tammikuuta 2017

Helppo mangokastike salaatille



Kokkailu ja yksinkertaiset asiat. Aina vaan yhtä toimiva yhdistelmä. Helppo mangokastike on juuri tällainen tapaus. Sesongissa olevasta mangosta saa nimittäin aivan huikean hyvän salaatinkastikkeen, joka toimii myös esimerkiksi tacoissa, kun tuoreen ja kypsän mangon soseuttaa ja maustaa pienellä määrällä etikkaa. Sopiva määrä riippuu mangon koosta ja hapokkuudesta. Suolaa ja pippuria voi ripsauttaa sekaan halutessaan.

Mangokastike sopii monenlaiseen salaattin. Se käy hyvin juustojen kanssa, kanasalaatin viimeistelijäksi tai meksikolaiseen makumaailmaan. Been there, done that. Raikas mangokastike on loistava myös itään kurkottelevissa salaateissa – pian jaan reseptin yhteen mainoon tapaukseen.






Resepti

Helppo mangokastike 

1 kypsä mango
tilkka riisietikkaa tai omenaviinietikkaa
(hieman suolaa ja pippuria)
tarvittaessa vettä kastikkeen ohentamiseen


Kuori ja soseuta mango. Ohenna sose tarvittaessa vedellä. Mausta maun mukaan pienellä etikalla sekä halutessasi suolalla ja pippurilla. Tarjoa salaatinkastikkeena tai esimerkiksi tacojen kanssa. Kastike säilyy pari päivää jääkaapissa.

_____



maanantai 16. tammikuuta 2017

Mauritius – ruokamatkaajan aarreaitta



Kuvittele mielessäsi vehreä saari, pumpulinpehmeät hiekkarannat ja kirkas meri, joka hehkuu kaikissa turkoosin ja sinisen sävyissä. Sellainen paratiisisaari, jossa askel on kevyt ja syke leppoisa, koska kenelläkään ei ole mihinkään kiire, jossa ruoka on hyvää ja tunnelma sykähdyttävä. Tervetuloa Mauritiukselle!




Intian valtamerellä, noin 900 kilometriä Madagaskarilta itään sijaitseva saari on niin pieni, että ihmetyttää, kuinka vuosisatojen varrella merenkulkijat ovat saarelle sattuneet. Toisaalta saari on niin valloittava, etten ihmettele kerran sinne päässeiden palaavan tropiikkiin uudelleen. Mauritiukselle on tullut ja jäänyt asukkaita monenlaisista kulttuureista, mikä antaa saarelle ainutlaatuisen tunnelman. Erilaisia kulttuureja, uskontoja ja tapoja olla on aina elänyt saarella rinnakkain, joten joustavuutta ja lempeyttä, sellaista luontaista suvaitsevaisuutta, on paikallisilla ihailtavissa määrin. Joku kertoi mauritiuslaisten viettävän sopuisasti kaikkien uskontokuntien juhlapäiviä omasta uskonnosta riippumatta.




Mauritiuksen ruokakulttuuri


Samalla tavalla kuin koko saaren kulttuuriperimä on Mauritiuksen ruokakulttuuri viehättävä sekoitus vuosikymmenten ja -satojen aikana saarella viipyneiden maailmanmatkaajien repusta löytyneitä makuja.

Paikalliset kutsuvat omaa ruokaansa kreolilaiseksi ruoaksi, mikä usein tarkoitti kattausta kalaa ja mereneläviä erilaisilla raikkailla kastikkeilla kuten chilillä sävytetyllä tomaattikastikkeella. Lisäkkeenä oli monesti jotain yllättävän makuista pikkelöityä hedelmää tai kasvista sekä maukasta chutneya. Kreolilaisen ruoan alle mahtui myös intialaistyyppisiä ruokia kuten maukkaita curryja, friteerattuja nyyttejä. Myös saaren suosituimmassa katuruoassa, Dholl Purissa, on intialaista alkuperää: ohuen parathamaisen leivän sisään kääritään papu- ja kasvismuhennosta. Kiinalaisen ruoan makumaailmaa löytyi esimerkiksi Magic Bowl -ruoasta, joka oli kulhoon kasattua riisiä ja kastiketta. Kulho tuotiin pöytään ylösalaisin käännettynä, ja kun kulho nostettiin pois, oli ruoka valmis nautittavaksi. Alkuruokina tarjottiin usein friteerattuja kasviksia (Gajak) tai intialaistyyppisiä samosa-nyyttejä.

Vahvimmin ruokakulttuurissa näkyivätkin Intian vaikutteet. Jälkiruokalistalla puolestaan näkyi yksi siirtomaavallan aikakausi: ranskalainen Crème brûlée oli liki jokaisen ravintolan listalla. Myös afrikkalaisia makuja mauritiuslaisessa keittiössä sanotaan olevan, mutta taidan tuntea ne liian huonosti, jotta tunnistaisin maut kirjavasta paletista.


 


Hedelmiä saarella oli tarjolla paljon, kuten tropiikissa kuuluukin olla. Ananakset olivat pieniä ja makeita, kookokset tuoreita ja banaanit kypsiä. Juuri sellaisia kuin ne parhaimmillaan voivat olla. Hedelmäkojuja oli tiuhaan, ja paikallisetkin tekivät niistä selvästi hedelmäostoksensa – suurissakin marketeissa hedelmä- ja vihannesosastot olivat suhteettoman pieniä.

Marketeissa pysähdyin toistuvasti laajan säilykehyllyn ääreen. Erilaisia pikkelöityjä tuotteita (atchar) oli valtavasti. Kotiin toin pikkelöityä valkosipulia sekä vielä korkkaamatonta kookospikkelsiä. Tosin sana pikkelsi johtaa makuhermoja pahasti harhaan. Valkosipulisessa tuotteessa maistuvat vahvasti etikan ja sokerin sijaan chili ja sahrami. Sahramia olikin tämänkaltaisissa säilykkeissä käytetty usein.

Tuliaisiksi toimme myös paikallista, vaniljalla maustettua teetä – mikä onkin sokerin ja rommin lisäksi yksi saaren valttikortti – sekä rantaeväänä loistavasti toimineita kikhernejauhoista tehtyjä snackseja. Myös paahdettujen ja mausteista kikherneiden kaltaisia, rapeita ja mausteisia herneitä kaupoissa oli paljon tarjolla.




Mauritius oli ruokakohteena mielenkiintoinen aarreaitta. Se tarjosi jotain tuttua ja jotain uutta, paljon jännittäviä makuja ja yllättäviä yhdistelmiä. Trooppinen saari tarjosi myös paljon ideoita kotikeittiöön – ne ovat niitä parhaita kotiintuomisia.


 



tiistai 27. joulukuuta 2016

Meze-vartaat ja helppo sipulidippi






Vuoden viimeisiä päiviä viedään. Katse kääntyy väistämättä kohti uutta vuotta, alkavan vuoden vastaanottamista. Vuodenvaihteen tai loppiaisen tarjoiluissa voi aivan hyvin vähän oikaista ilman mausta tinkimistä. Suunnittelin yhteistyössä Palirrian kanssa Meze-vartaat ja sipulidipin, jotka saa tehtyä hetkessä vaikka yllätysvieraille. Kuplivaa laseihin ja uuden vuoden tarjottavat ovat valmiina. Postauksen lopussa on myös arvonta – kurkkaa!





Suupalan kokoiset pikkuruoat ovat ehdottomasti suosikkejani, se tuskin tulee yllätyksenä edes hieman Kokkipottilan ruokaseikkailuja seuranneille. Aika usein tarjoan suupaloja myös vieraille joko ruoanlaittoruoaksi tai alkupalaksi. Jos pikkuruoat syntyvät nopeasti, kuten nämä vartaat, on ne mainio tarjottava pääruokanakin. Määrällisesti tarjottavaa vain tulee tietysti olla enemmän.





Vain viininlehtikääryleet olivat minulle Palirrian tuotteista entuudestaan tuttuja (viininlehtikääryleet ovat heikko kohtani, todella heikko kohtani). Jättipavut tomaattikastikkeessa ja My Greek Meze -tuotteet eli kuminamaustetut kikherneet sekä jättipavun vinaigrette-marinadissa yllättivät maukkaudellaan. Kaikki tuotteet ovat valmiita tarjottavaksi sellaisenaan: purkki auki ja ääntä kohti. Joskus sellaiselle kokkailulle on todellakin paikkansa.

Vartaisiin pujotin puolitettuja viininlehtikääryleitä, jättipapuja tomaattikastikkeessa sekä raikasta, leikattavaa ricottaa (Filos). Väliin vähän tuoretta basilikaa, myös kirsikkatomaatit sopisivat vartaisiin hyvin. Tomaattisiin jättipapuihin saa vaihtelua ripsauttamalla joukkoon hieman kanelia ja vinaigrette-papuihin, jotka tarjosin sellaisenaan, voi murskata joukkoon vaikka valkosipulia tai tuunata papuja persiljasilpulla. Kannattaa kokeilla myös munakoisoa, lihapullia tai okraa, jotka kaikki ovat maukkaassa tomaattikastikkeessa.

Niin, ja se maailman helpoin sipulidippi. Vieraat kysyivät minulta pikkujouluissa dippiin reseptiä, eivätkä uskoneet, kun kerroin sen syntyvän yksinkertaisesti soseuttamalla purkillisen stifado-sipuleita tehosekoittimessa. Jos olet valkosipulin ystävä, voit laittaa joukkoon yhden valkosipulinkynnen. Dippi tai tahna sopii hyvin kasviksille, meze-vartaille tai levitteeksi leivälle. Lisää meze-reseptejä löydät Palirrian sivuilta.






 

 

Arvonta


Paketillinen meze-tuotteita voi pian olla myös sinun ruokapöydässäsi. Kerro kommenttilootassa viimeistään 3.1.2017, mikä Palirrian tuotteista sinua kiinnostaa eniten tai mitä tuotetta haluaisit päästä maistamaan. Kommentoineiden kesken arvotaan muhkea tuotepaketti. Arvonnan säännöt löydät linkin takaa. 











 

 

 

Reseptit

Meze-vartaat

1 prk viininlehtikääryleitä (Parillia)
1 prk jättipapuja tomaattikastikkeessa (Parillia)
1 pkt ricotta-juustoa (Filos)
tuoretta basilikaa
(kirsikkatomaatteja)


Puolita viininlehtikääryleet ja leikkaa ricotta kuutioiksi. Pujottele varrastikkuihin viininlehtikääryleitä, papuja, ricottaa, tuoretta basilikaa sekä halutessasi kirsikkatomaatteja.

_____



Helppo sipulidippi

1 prk Stifado-sipuleja (Palirria)
(1 valkosipulinkynsi)


Soseuta sipulit tehosekoittimessa. Tarjoa dippinä kasviksille, kastikkeena meze-vartaille tai levitteenä leivälle.

_____


sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Vuoden 2016 parhaat reseptit





JOULUKALENTERIN 23. & 24. LUUKKU






Hyvää joulua, ystävät! 

Täällä tropiikissa nettiyhteys heiluu kuin palmujen latvat. Siksi joulukalenterin kaksi viimeistä luukkua tulevat yhdistelmänä joulupäivän kunniaksi – jos yhteys nyt pysyy pystyssä vielä hetken. Puuh. Olen ottanut tämän kärsivällisyysharjoituksena.

Vuosi 2016 on ollut täynnä ihmeitä, tasaista arkea, hämmentäviä hetkiä, upeita kohtaamisia ja ihan valtavasti töitä. Sellaista riemunkirjavaa elämää, tiedättehän. Kokosin blogivuoden parhaat palat yhteen. Näiden reseptien ja juttujen ei kannata antaa pölyttyä arkistoissa, ne ansaitsevat tulla nostetuksi osaksi arkea.




Tammikuu taisi mennä sellaisessa puolisumussa, eräänlaisessa kaamoksessa. Istuin koneen ääressä pylly puuduksissa ja viimeistelin kuun lopussa painoon sujahtanutta Suupaloja-kirjaa. Jotain ruokahelmiä päätyi sentään blogiin saakka. Söimme moneen kertaan Tommy Myllymäen kirjasta poimittua hapanimelää munakoiso-paprikapaistosta. Yksinkertainen, helppo ja ihan järjettömän hyvä ruoka tai lisäke, joka ilahdutti sävykkäällä maullaan joka kerta. Paahdettu hunajamysli puolestaan pelasti sekä pyhä- että arkiaamut (ja pelastaa edelleen, tätä mysliä meillä on käytännössä aina).





Helmikuussa herkuteltiin pinaattiblineillä ja avokado-tuorejuustotahnalla. Uuh, miten hyvää! Kuun viimeisinä päivinä vastaanotettiin paketti, joka sai aikaa tunneryöpyn, shampanjakuohun ja liikutuksen loputtoman kyynelvirran: Esikoiskirjani tuli painosta. En ikinä unohda sitä tunteiden sekamelskaa. Se on syvää helpotusta, hämmennystä, onnea, haikeutta, paniikkia, kauhunsekaista odotusta ja puhdasta iloa. Onneksi kaiken sain jakaa rakkaan ystävän ja sielunsiskon, kirjan kuvanneen Johanna Myllymäen kanssa.




Maaliskuu aloitettiin juhlimalla kirjan julkkareita The Cockissa Helsingissä. Sillä energialla, jonka sain vieraaksemme tulleilta toimittajilta ja bloggaajilta, taisin elää koko kevään. Kiitos! Helppo yhden astian ruoka, sitruunainen dijonkana, oli keväisen kuun pelastus. Taisin tarjota sitä kaikille ruokavieraille (ja kaikki pyysivät reseptin, niin hyvää se on).

Huhtikuu oli salaattikuu. Paahdettua broccoliini-fetasalaattia olemme syöneet sitten kevään kymmeniä kertoja. Se on i h a n a a! Myös thaimaalainen possu-nuudelisalaatti on makujen ilotulitus. Nuudelisalaatin tein yhteistyössä Sydänmerkin kanssa What's cooking Helsinki -tapahtumaan.

Myös toukokuu näyttää siltä, että kaksi salaattia ansaitsee tulla nostetuksi esiin. Salaatti, jossa yhdistyy grillatun maissin makeus, fetan suolaisuus ja uunikuivatut tomaatit on jo klassikko ruokapöydässämme. Salaatti maistuu ihan kesälle. Ruokaisa linssi-munakoisosalaatti kannattaa myös muistaa. 




Koko kesäkuun kattaus näyttää niin herkulliselta, että yhtä tai kahta suosikkia on vaikea resepteistä poimia. Eniten söimme sushiburritoja. Jos ihan rehellisiä ollaan, taisin syödä lounaaksi kesällä lähinnä sushiburritoja. Parsa-pecorinopiirakkaa söin sitten iltapalaksi.

Heinäkuussa tein perinteisen, rukiisen mustikkakukon rinnalle gluteenitonta mustikkakukkoa. Se oli kesän suosituin resepti sekä blogissa että kahvi- ja jälkkäripöydässämme. Paahdettu tomaattisalsa on muuten erinomainen tapa taittaa talvitomaattien kalpeus. Ehkä uuden vuoden kattaus onkin meksikolainen?




Suolainen crumble eli pecorino crumble oli elokuun oivallus, jota söin liki jokaisen ruoan kanssa (ja siltään, voi huh, miten hyvää se on). Onneksi pecorino ei ole kausituote. Porkkanan naateista tehty salaatinkastike sen sijaan on kausituote. Ensi kesänä taas sitten.


Syyskuun kattauksesta on todella vaikea valita suosikkeja. Kiireinen kuukausi näkyy nopeina ja helppoina ruokina, kuten härkistacoina, ruisleipäpohjaisena tacopiirakkana ja nopeana meksikolaisena kanakeittona. Myös gluteeniton puolukkavispipuuro on ihanaa.




Nopeus on ollut näemmä valttia lokakuussakin. Jauhelihasta tehty intialainen curry on ihan järjettömän hyvää joko naanleivän kanssa tai riisillä. Marraskuussa kolmen säilykepurkin taktiikalla tehty tikka masala kikherneistä oli aika monen arkipäivän pelastus. Se on hyvää lämmitettynäkin. Uuden vuoden kemuja ajatellen kannattaa muuten muistaa leipäjuustogalette karamellisoidulla sipulilla.

Olihan se vuosi, ihana ja täyteläinen vuosi. Rentoa joulumieltä ja huisia alkavaa vuotta. Pysykäähän muuten kanavalla, pian on tulossa erinomainen idea uuden vuoden ruokailoitteluun.

_____





torstai 22. joulukuuta 2016

Lautasellinen valoa






JOULUKALENTERIN 22. LUUKKU



Mikä olisi parempi tapa riemuita kulman takana malttamattomasti odottelevasta kevään valosta kuin lautasellinen kauden hedelmiä, lautasellinen valoa. Vaikka kaamoksen kaatumista voidaan juhlia vasta myöhemmin, on odotettu pimeyden taitekohta jo ohitettu. Valoa kohti, ystävät, valoa kohti!


Valmiiksi pilkotut hedelmät häviävät taatusti pöydästä helpommin kuin korillinen kuorimattomia hedelmiä. Jokaiselle oma haarukka ja tasapaino joulun herkuille on taattu. Tällä lautasella on klementtiinejä, päärynöitä, persimonia ja granaattiomenan siemeniä. Nam!

_____




keskiviikko 21. joulukuuta 2016

3 hyvää tekevää lahjavinkkiä







JOULUKALENTERIN 21. LUUKKU




Joulun yltäkylläisyys on etuoikeus, joka aika usein meiltä unohtuu. Kaikilla samanlaiseen yhteiseen iloon, notkuviin pöytiin tai isoon kasaan nauhanneniä ei ole mahdollisuutta. Siksi halusin tuoda Kokkipottilan joulukalenterissa kauden ruokaherkkujen lomassa esiin muutaman hienon kampanjan muistutukseksi sekä itselleni että muille. Pienelläkin lahjoituksella tehdään yhdessä ihmeitä. Just do it!


Hyvä joulumieli -keräys on klassikko, joka järjestetään jo 20. kerran. MLL:n, SPR:n ja Ylen yhteinen keräys, jonka avulla hankitaan ruokalahjakortteja (70€) vähävaraisille perheille. Koko summaa ei yksin tarvitse lahjoittaa, kampanjasivulla on lahjoitusmahdollisuus aina vitosesta alkaen. Lahjoituksia voi tehdä jouluaattoon saakka.

Woltin jouluateria-tempauksen suosio on yllättänyt järjestäjät täysin. Kodittomille oli tarkoitus jakaa Vailla vakinaista asuntoa -järjestön kautta nimen omaan jouluaterioita. Mutta koska lahjoittajia oli paljon, riittää aterioita jaettavaksi pitkälle alkuvuoteen. Aterioita asunnottomille voi ostaa (5€) vielä huomenna torstaina 22.12.2016. Kyseessä on Woltin ja markkinointitoimisto Bob the Robotin yhteishanke.

Entä miten olisi, jos antaisit joululahjaksi kasvimaan, aterian koko kylälle, pussillisen siemeniä tai mehiläispesän? Toisenlainen lahja on Kirkon ulkomaanavun ohjelma, jonka tuotolla tuetaan avustuskohteita Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä ja Euroopassa. Toisenlainen lahja on klassikko, joka on paikkansa ansainnut.


ps. kuvistuskuvana on Hannan sopassa julkaistu punajuuri-fetatahna.



tiistai 20. joulukuuta 2016

5 suosituinta reseptiä






JOULUKALENTERIN 20. LUUKKU

 

 


Vuoden päättyessä on hauska kurkkia kulunutta vuotta, katsella kuluneen vuoden aikaansaannoksia, parhaita paloja ja vähän lukujakin. Ihailtavan moni Kokkipottilan juttujen ja reseptien ääreen tiensä löytää – sydämellinen kiitos siitä.

Samalla kun kurkin kuluneen vuoden tilastoja, kurkkasin myös kaikkien aikojen suosituimpien reseptien TOP 5 -listauksen. Tässä viisi suosituinta reseptiä evö.


 


Kokit ja Potit -ruokablogin kaikkein suosituin resepti on Pad thai eli paistettu nuudeli. Se mahtuu kuuden suosituimman jutun joukkoon itse asiassa kahdesti, sillä sitä luetaan paljon sekä koneiden ääressä että mobiililaitteilla, ehkä siellä arkiostosten lomassa marketin hyllyjen välissä.

Toiseksi kiilaa vähän hämmentävästi kausiresepti, omenahillo uunissa, joka toimii loistavana indikaattorina syksyn omenasadon kypsymiselle. Kun uunissa tehtävä omenahillo lähtee nousuun, ovat omenat kypsiä eteläisessä Suomessa, hetkeä myöhemmin myös muualla. 

Thaimaalainen paistettu riisi,  kautta aikain kolmanneksi suosituin resepti, on loistava hävikistä herkuksi -ruoka – paistetun riisin joukkoon voi laittaa melkein mitä tahansa. Resepti on neljä ja puoli vuotta vanha, mutta se toimii edelleen loistavasti. Onneksi luottoreseptit eivät vanhene!

Tilastoja tarkastellessani olin vähän yllättynyt, sillä neljän suosituimman reseptin joukkoon mahtuu kolme thaimaalaista reseptiä Pad Thain ja thaimaalaisen paistetun riisin lisäksi kärkinelikkoon mahtuu thaimaalainen kookoskeitto. Kyyyllä minä muunkinlaista ruokaa osaan tehdä, vaikka thaimaalainen keittiö onkin lähellä sydäntä. Uskoakseni kaakkoisaasialaisten reseptieni suosio kertoo ohjeiden luotettavuudesta, helppoudesta ja toimivuudesta. Näiden reseptien ääreen minäkin palaan kerrasta toiseen.

Itse asiassa viidenneksi suosituin juttu ei ole lainkaan resepti. Tomaattien varkaiden poisto – kausijuttu sekin – on sijalla viisi. Resepteistä viidettä sijaa pitää rapeat bataattiranskalaiset ja kinuskiin dipattavat omenalohkot otsikolla suolaista ja makeaa halloween-juhliin

Koko kärkiviisikko on loistoreseptejä, sen uskallan luvata. Jos et ole vielä kokeillut kaikkia, laita reseptit muistiin ja palaa niihin viimeistään uuden vuoden puolella, kun joulun ruokaähkystä on selvitty. 

Puuttuuko TOP 5 -listauksesta joku sinun suosikkireseptisi? Kerro ihmeessä kommenttilootassa, mikä se on!

_____




 

maanantai 19. joulukuuta 2016

Siemennäkkäri purkissa – helppo lahjavinkki



JOULUKALENTERIN 19. LUUKKU

 

 

 

Onko viimeiset lahjat vielä hankkimatta? Tässä sinulle helppo ja nopea lahjavinkki, joka sopii naapureille, anopille, opettajalle tai kummille. 


Siemennäkkärini on valloittanut kymmeniä ihmisiä maukkaudellaan ja rapeudellaan. Alunperin resepti on Suupaloja-kirjasta, jossa näkkäri tarjoillaan tyrmäävän hyvän punajuuri-cashewpähkinätahnan kanssa. Mutta siemennäkkäri on hyvää siltäänkin tai voilla viimeisteltynä.


Kun sanon, että tämä on helppo ja nopea lahjavinkki, tiedän mistä puhun. Tehtailin parisen viikkoa sitten siemennäkkäripurkkeja liki kolmekymmentä, eikä hommaan mennyt kuin parisen tuntia. Puolet purkeista lähetin Blogiringin ja Indiedaysin timanttiselle toimistotiimille kiitokseksi kuluneesta vuodesta, toinen puoli on jaettu pitkin Suomea ystäville ja yhteistyökumppaneille.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan homma menee näin:

tarvitset
3 dl lasipurkki
3/4 dl vehnäjauhoja (tai maissijauhoja)
3/4 dl ruisjauhoja (tai tattarijauhoja)
3/4 tl suolaa
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl pellavansiemeniä

lisäksi 
kirjoita purkin mukana annettavaan lappuun: 
Sekoita purkin ainekset kulhossa. Lisää 2 rkl oliiviöljyä ja 2 dl vettä. Sekoita ja anna tekeytyä noin viisi minuuttia. Levitä ohueksi kerrokseksi leivinpaperilla päällystetylle pellille ja paista 150–160 -asteisessa uunissa 35–45 minuuttia eli kunnes näkkäri on rapeaa.


Laita puhtaaseen purkkiin ainekset kerroksittain. Painele kerroksia esimerkiksi lusikalla, jotta kerrokset pysyvät paremmin näkyvissä. Sulje purkki ja koristele se haluamallasi tavalla. Liitä mukaan yllä oleva näkkäriohje.

_____






sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Mausteista kanaa maidolla mureutettuna






JOULUKALENTERIN 18. LUUKKU

 

 

Olen pitkään suunnitellut tekeväni Jamie Oliverin maidossa haudutettua kanaa, sillä se kuulostaa niin hullulta, että pakkohan sitä olisi kokeilla. Kuka nyt hauduttaisin kanaa maidossa? Homma kuulostaa kieltämättä vähän oudolta, mutta voin vakuuttaa, että se toimii. Tämä resepti on saanut innoituksensa tuosta reseptistä. Postaus on tehty yhteistyössä Arlan kanssa.





Vaikka idea maidon ja kanan yhdistämiseen tuli Jamielta, ei resepteissä ole käytännössä mitään samaa. Maustoin kanan roskisti, maito puolestaan toi kokonaisuuteen lempeyttä. Ja tiedättekö, ehkä ikinä ei ole kanasta tullut näin mureaa. Sellaista täydellisen mureaa ja suussa sulavaa lihaa, joka hämmästyttää jokaisella suupalalla. Maito toimi lihan mureuttajana tavalla, jota en etukäteen osannut edes aavistaa.




Tämänkaltaisiin resepteihin, jossa maito ikään kuin paistetaan, on ensiarvoisen tärkeää valita laadukasta ja rasvaista maitoa. Muuten resepti ei toimi. Käytin reseptiin Arlan luomu täysmaitoa, joka on homogenoimatonta mutta pastöroitua maitoa. Jos minulta kysytään on se kyllä parasta maitoa mihin tahansa kokkailuun – riisipuurosta pannereihin ja pullasta kaakaon kautta creme bruleeseen. Maidon vähäisestä käsittelystä kertoo myös rasvapitoisuuden vaihtelu vuodenaikojen mukaan. Arlan luomu täysmaidossa on rasvaa juuri sen verran kuin sitä tiloilta tulleessa maidossa on: talvella lehmän maito on rasvaisempaa ja kesällä vähän vähemmän rasvaista (3,8–4,4%). Käytännössä maidolle ei tehdä muuta kuin pastörointi ja pakkaus, joten se on turvallisesta mutta luonnollista maitoa.








Voit toteuttaa mausteisen kanan yhden astian eli one pot -periaatteella. Kanat maustetaan ja paistetaan maidossa alla olevan reseptin mukaan, mutta vuokaan lisätään myös perunoita (puolita tarvittaessa) ja vaikka porkkanaa. Yhdessä astiassa tulee koko ruoka. Sopii paitsi arkiseen ruoanlaittoon myös niihin juhlakauden päiviin, jolloin keittiössä ei halua olla koko päivää.






Resepti

 

 

 

 

Mausteista kanaa maidolla mureutettuna

neljälle


4 broilerin paistia (tai koipireittä) 
1–2 sitruunan kuori ohuelti raastettuna
3 rkl oliiviöljyä
2 tl suolaa
2 valkosipulinkynttä
1 1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa
1 tl savupaprikaa
1 tl jauhettua korianteria
1/2 tl kanelia
(hieman chilijauhetta)


lisäksi
sitruunaviipaleita
granaattiomenan siemeniä
tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa
sitruunalohkoja


Kuivaa broilerit talouspaperilla. Raasta pestyn sitruunan (tai kahden pienen) kuoren keltainen osa ohuelti. Kuori ja hienonna valkosipuli. Sekoita öljyyn kaikki mausteet. Hiero maustetahna broilereihin. Muista laittaa maustetahnaa myös nahan alle, jotta myös liha maustuu. 

Laita broilerit uunivuokaan. Mikäli aika antaa myöten, anna broilerien marinoitua jääkaapissa vähintään tunti. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kaada maito uunivuokaan. Maidon määrä riippuu vuoasta. Maidon on hyvä peittää noin 1/2–2/3 broilereista. Laita broilerien päälle vielä sitruunaviipaleita

Paista uunissa noin puoli tuntia eli kunnes broileri ovat täysin kypsää. Laita päälle granaattiomenan siemenet ja yrtit. Tarjoile riisin tai perunan kanssa tai riivi liha salaattiin.

 _____





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails