lauantai 25. huhtikuuta 2015

Parsapesto


Kevään varmin merkki, parsakausi, saa aina aikaan muutaman ylimääräisen ja hyväntuulisen sydämenlyönnin, sillä samaan aikaan ajoittuu muitakin riemunaiheita: pian puhkeavat silmut, aamuyöstä alkaen konsertoivat linnut, joutsenten paluu, haravoinnista ahavoituvat kämmenet ja kärppälauman suomenmestaruus.

Parasta on, että kevään kiihtyvä kasvu kesäksi on vielä liki kokonaan edessä. Ja parsa on lupaus siitä kaikesta. Siksi pidän kiinni tiukasti siitä, että aloitan parsakauden vasta, kun se alkaa Euroopassa. Lupaus kesästä tuntuisi huijaukselta helmikuun paukkupakkasilla.


Parsapesto on nimensä mukaisesti keväinen muunnos tutusta kastikeklassikosta. Parmesaani, sitruuna ja valkosipuli ovat parsan kavereita muutoinkin, myös tässä pestossa. Pinjansiementen tilalla voi käyttää vaikka cashew-pähkinöitä, jotka ovat pinjansiementen tavoin maultaan riittävän mietoja, eivätkä siten jyrää parsatahnan hentoja makusävyjä.

Raikas ja herkullinen parsapesto sopii pastaan, leivän päälle, dipiksi tai vaikka vapun piknikille lisäkkeeksi. Parsapestoon voi käyttää nekin parsat, jotka ovat jo parhaan napakkuutensa menettäneet.



Resepti




Parsapesto

1 puntti (500g) vihreää parsaa
1 valkosipulinkynsi
n. 2 rkl sitruunamehua
2 rkl oliiviöljyä
2 - 3 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
1/2 - 1 dl vastaraastettua parmesaania
suolaa
ripaus mustapippuria

Poista parsoista puiseva kanta. Keitä parsat suolatussa vedessä kypsiksi. Viilennä heti kylmällä vedellä tai upottamalla parsat jäävesikulhoon. Näin väri säilyy parsoissa paremmin. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen tai blenderiin ja suristele tasaiseksi. Maista ja säädä maku omaan suuhusi sopivaksi.

_____




sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Cioppino - tomaattinen kala-äyriäiskeitto



Tomaattinen cioppino-keitto on tutumman bouillabaissen serkku. Molemmille keitoille on ominaista maukas liemi, jossa päivän saalis - kala, rapu ja merenelävät - tarjotaan. Pala hyvää leipää kuuluu molempien keittolautasten reunalle. Tyypillisesti San Fransiscon rannikolla tarjottu cioppino on Etelä-Ranskan bouillabaissea tomaattisempi, eikä italialais-amerikkalaista keittoa mausteta sahramilla kuten ranskalaisserkkunsa. Muutoin keitot ovat idealtaan hyvin samankaltaisia.

Meillä cioppinon liemi tehtiin kasvisliemestä ja kasviksista kalaliemipohjaisen version sijaan. Molemmat liemet toimivat varmasti keitossa yhtä hyvin. Päivän saalis oli toivottua niukempi: jättiravut pakastealtaasta sekä purkitetut vihersimpukat. Sinisimpukat olivat minun merestä loppuneet, niitä olisin ehdottomasti halunnut keittoon mukaan - hyvä syy tehdä cioppinoa uudelleen vielä tässä kuussa, sillä sinisimpukoita syödään perinteisesti vain kuukausina, joiden ransakankielisessä nimessä on r-kirjain.




Resepti




Cioppino - tomaattinen kala-äyriäiskeitto
4-6 annosta

liemi
reilu loraus oliiviöljyä
1 iso tai 2 pientä shalottisipulia
4-6 valkosipulinkynttä
1 fenkoli
1-2 sellerinvartta
n. 140g tomaattipyrettä
2 1/2 dl valkoviiniä
400g (1 prk) kuorittuja tomaatteja tai vastaava määrä tuoreita tomaatteja kaltattuina
1-2 dl vettä
1 litra kasvis- tai kalalientä
suolaa
chilitahnaa tai chilirouhetta
muutama oksa tuoretta timjamia
2-3 rkl hunajaa


lisäksi
jättirapuja
sini- tai vihersimpukoita
(lohta tai vaaleaa kalaa)
tuoretta timjamia ja/tai persiljaa


Varaa aikaa liemen keittämiseen parisen tuntia. Voit tehdä liemen myös edellisenä päivänä, silloin ruoka valmistuu tarjoiltavaksi hyvin nopeasti.

Kuori sipulit ja valkosipulit ja siivuta ne ohuelti. Voit myös tehdä sipuleita pientä silppua. Esivalmistele myös muut kasvikset. Poista fenkolista kanta ja tarvittaessa uloin kerros. Puolita fenkoli ja siivuta se ohuelti. Leikkaa sellerinvarret noin puolen sentin paloiksi.

Kuullota sipuleita keskilämmöllä oliiviöljyssä kymmenisen minuuttia, älä polta sipuleita. Lisää kattilaan fenkoli sekä selleri ja jatka kuullottamista vielä viitisen minuuttia. Lisää tomaattipyre ja valkoviini, sekoita ja anna viinin hieman imeytyä kasviksiin. Kaada kattilaan tomaatit sekä kasvis- tai kalaliemi. Huuhtele tomaattipurkki vedellä ja kumoa vesi vielä kattilaan. Mausta pienellä määrällä suolaa (suolan määrään vaikuttaa käytetyn liemen suolaisuus, lisää tarvittaessa lopuksi) ja chilitahnalla tai kuivatulla chilirouheella. Laita kattilaan vielä muutama oksa tuoretta timjamia. Anna kiehua hiljalleen puolisentoista tuntia. Maista ja säädä suolaisuutta ja lisää halutessasi hieman hunajaa täydentämään liemen makua. Jatka keittämistä vielä puolisen tuntia.

Kun liemi on valmis, lisää päivän saalis siinä järjestyksessä kuin ne kypsyvät: kala kypsyy hetken kauemmin kuin jättiravut, simpukat hetken rapuja lyhyemmän ajan. Kyse on joka tapauksessa muutamasta minuutista noin viiteen minuuttiin - varo keittämästä rapuja ja simpukoita liian kauan, etteivät ne sitkisty.

Tarjoa hyvän vaalean leivän kanssa.

_____





tiistai 14. huhtikuuta 2015

Matcha-sitruunaposset


Kermasta, sokerista ja sitruunasta valmistettu sitruunaposset eli sitruunavanukas kuuluu lempijälkkäreihini. Yhtä lailla possetin voi tehdä limetistä - lopputulos on aivan yhtä ihana. Raikkaus yhdistettynä kermaisuuteen on jälkkärin vetovoiman salaisuus. Helppous tuo bonuspisteitä. Terveellisyyspisteitä suosikkijälkiruoalleni ei ropise, mutta olen melko varma, että nekin pisteet nousevat huikeisiin lukuihin, kun neljänneksi ainesosaksi lisätään terveysvaikutuksistaan tunnettu matcha, japanilainen vihreä tee.



Matcha tuo possetiin myös kauniin vihreän värin. Jos sokerina käyttää valkoista sokeria, on väri heleä, mutta me tykkäämme käyttää possetissa intiaanisokeria, jolloin väri on murretumpi. Hennosti maistuva vihreä tee ja toffeinen intiaanisokeri ovat mainioita yhdessä sitruunan kanssa. Vadelmat kuuluvat lisäkkeistä suosikkeihimme.



Resepti




Matcha-sitruunaposset
4 annosta

3 dl kuohukermaa
n. 1 dl sokeria tai intiaanisokeria
1 tl matcha-jauhetta
3/4 dl sitruunamehua

vadelmia

Mittaa kattilaan kerma ja sokeri. Lämmitä liki kiehuvaksi ja anna sokerin sulaa. Lisää matcha-teejauhe ja vispilöi se kerman joukkoon huolellisesti. Sekoita joukkoon myös vasta puristettu sitruunamehu. Maista ja säädä makeutta tai happamuutta tarpeen mukaan.

Kaada neljään jälkiruokakulhoon tai lasiin, peitä kelmulla ja laita jääkaappiin vähintään neljäksi tunniksi. Tarjoile esimerkiksi vadelmien kanssa.

_____



perjantai 10. huhtikuuta 2015

Inkivääri-hunajapullat


Kerroinkin jo aiemmin, että Olgan pullakirjassa on jotakin maagista. Kirja sai minut ostamaan monta palaa hiivaa ja leipomaan pullaa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Ensimmäisestä hiivapalasta leivoin inkivääri-hunajapullia. Tai lopulta tein taikinan toisesta puolesta perinteisiä korvapuusteja, sillä rouheinen inkivääri-hunajatäyte oli niin hyvää, että laitoin sitä puustien väliin tupla-annoksen. Tuplatäyte oli hyvä valinta; täytettä oli meidän makuumme juuri sopivasti ja inkiväärin raikkaus antoi pullalle luonnetta.

Puustimaisten, rullattavien pullien leivonnassa minulla on aina ollut yksi ongelma: pullien kaatuilu uunissa. Nyt noudatin Olgan neuvoa ja rullasin taikinalevyn löyhästi, siis todella löyhästi. Ja tadaa, alle puolet pullista pötkötteli pellillä, valtaosa oli pysynyt hienosti pystyssä. Nyt pakastimessa on kaksi pussia pullia. On pussillinen rumia pullia ja pussillinen hienoja pullat. Vain toisia saa syödä ilman vieraita.




Resepti



Inkivääri-hunajapullat
n. 24 kpl

taikina
5 dl maitoa
50g tuorehiivaa
1 tl suolaa
2 dl sokeria (intiaanisokeria)
2-3 tl kardemummaa
150g voita
n. 15 dl vehnäjauhoja tai vaaleita spelttijauhoja

täyte
50g voita
5 rkl hunajaa
1/2 dl manteli- tai pähkinärouhetta
2 tl jauhettua inkivääriä
2 rkl maissi- tai ohratärkkelystä

voiteluun ja koristeeksi
kananmuna 
raesokeria

Sekoita kädenlämpöiseen maitoon hiiva, sokeri, suola ja kardemumma. Lisää jauhoja vähitellen samalla taikinaa voimakkaasti vatkaten. Jatka jauhojen lisäämistä ja taikinan vaivaamista joko käsin tai yleiskoneella. Lisää taikinaan voi ja vaivaa, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoilta ja on pehmeän kimmoisaa. Varo tekemästä liian kovaa taikinaa, pehmeästä taikinasta tulevat parhaat pullat. Anna taikinan kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.

Tee täyte sekoittamalla kaikki ainekset sekaisin. HUOM! Mikäli haluat runsastäytteiset pullat, tee täytettä tupla-annos tai tee toisesta puolesta taikinaa esimerkiksi korvapuusteja.

Jaa taikina kahtia ja kauli puolikkaasta taikinasta ohuehko levy. Levitä täyte (tai puolet täytteestä) ja rullaa levy löyhästi pitkältä sivultaan. Leikkaa rullasta kolmionmuotoisia paloja, nosta pystyyn ja paina napakasti kahdella sormella keskiosa alas. Tee samoin kaikille pullille ja toista edellä mainitut työvaiheet taikinan toiselle puolikkaalle. Kohota pullia leivinpaperin päällä noin 20 minuuttia, voitele kananmunalla (riko rakenne ensin voimakkaasti haarukalla vatkaten) ja koristele raesokerilla. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10-12 minuuttia. Kiertoilmauunissa lämpötilaksi riittää 175 astetta.

_____


Muistathan, että voit voittaa Olgan pullakirjan arvonnassa. Jätä kommenttisi arvontapostaukseen sunnuntaihin 12.4. klo 23.59 mennessä ja olet mukana kirja-arvonnassa.


Olgan pullakirjan (Tammi, 2015) arvostelukappaleen sain kustantajalta - kiitos!





tiistai 7. huhtikuuta 2015

Grillattu paksoi & maapähkinäkastike


Paksoi eli pinaattikiinankaali on upea kasvis. Se kasvaa kiltisti kasvimaalla - sellaiset kasvikset ovat aina upeita - ja on hyvää sekä raakana että sopivan napakaksi kypsennettynä. Grillattuna paksoi on aivan erityisen hyvää varsinkin loppukesällä, kun kaalin voi nostaa kasvimaalta suoraan grilliin.

Nyt kun kasvimaa on vielä lumen peitossa* ja sato tuntuu epätodelliselta haavekuvalta, paistoimme paksoin kuumalla parilapannulla sisätiloissa. Maapähkinäkastikkeella valeltuna ruoka tuntui palalta paratiisia.


 

 

Resepti




Grillattu paksoi & maapähkinäkastike
2-4 annosta


kastike
2 rkl riisietikkaa
2 rkl hunajaa
2 rkl rypsiöljyä
2-3 tl kalakastiketta (nam pla) tai soijakastiketta
noin 3/4 dl kuorittuja maapähkinöitä (tai 2 rkl maapähkinävoita)
1 pieni valkosipulinkynsi
1cm x 1cm pala tuoretta inkivääriä
(ripaus suolaa)

lisäksi
1 iso tai 2 pientä paksoita
maapähkinöitä

Tee ensin kastike. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surruuttele tasaiseksi tai hieman rakeiseksi kastikkeeksi. Jätä tekeytymään paksoin grillaamisen tai paistamisen ajaksi. Halkaise paksoi pitkittäin puoliksi tai neljään osaa ja paista kuumassa grillissä tai kuumalla parilapannulla parisen minuuttia kyljeltään. Tarkkaa aikaa on mahdoton sanoa, sillä paksoit voivat olla tosi pieniä tai valtavan suuria. Ideana on kypsentää paksoita nopeasti jättäen se selvästi napakaksi.

Valele kuumalle paksoille hieman kastiketta ja tarjoa loppu kastike pöytämausteena. Ripottele paksoin päälle vielä kokonaisia tai rouhittuja maapähkinöitä.

_____

*Ja hei, te Etelä-Suomessa asuvat voitte olla ihan hiljaa jo aloitetuista pihapuuhista. Elämme sitä vuodenaikaa, jolloin kuusisataa kilometriä tuntuu kuudelta tuhannelta kilometriltä. Kärsivällisyys on kovalla koetuksella, vaikka tiedän, että jo muutaman viikon päästä tehdään ensimmäisiä kevätkylvöjä lämpenevään maahan.





sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Mignonkaakao


Mignonkaakao on kuin juotava pääsiäismuna: toisaalta tuttu ja turvallinen mutta myös vähän yllättävä. Makeutta juomaan tuo tietenkin Mignon ja tuttua kaakaomaisuutta ja lempeyttä maito. Suola ja chili saavat juomaan kaivattua syvyyttä. Kaakaotryffeli on muuten lämpimänä upean sävykäs ilman suolaa ja chiliäkin, sillä pähkinäisyys korostuu lämpimänä.

Hyvää pääsiäistä!
 



Resepti



Mignonkaakao
2 annosta
4 dl maitoa
1 Mignon-muna
1 kuivattu chili tai chilirouhetta
muutama hippunen suolaa

Mittaa kattilaan maito. Paloittele joukkoon kuorittu Mignon-muna. Anna maidon lämmetä ja kaakaotryfflelin sulaa. Laita juoman sekaan myös chili. Mausta lämmin juoma pienellä hippusella suolaa.

_____


Luulin keksineeni chilisen mignonkaakaon aivan itse ja hetken jo ihastelin nerouttani. Sitten huomasin, että mignonkaakao olikin jo keksitty.






tiistai 31. maaliskuuta 2015

ARVONTA!


On kevätarvonnan aika!

Kevättalvella on ilmestynyt monta kiehtovaa kirjauutuutta, joista kaksi, Olgan pullakirja ja Mökin keittokirja, ovat nyt arvottavina. Olet mukana arvonnassa kommentoimalla tätä juttua sunnuntaihin 12.4.2015 klo 23.59 mennessä. Kirjoita kommenttiboksiin yksi asia, mikä saa sinut tarttumaan suosikkikeittokirjaasi yhä uudestaan. Kun palkintoja on kaksi, arvomme voittajiakin kaksi. Voit siis myös toivoa, kummanko kirjan haluaisit. Muistathan laittaa mukaan myös sähköpostiosoitteesi, mikäli se ei ole nimimerkkisi takaa helposti saatavilla. Näin onnetar löytää sinut voiton sattuessa kohdalle. Palkintokirjat lahjoittaa ja lähettää kustantaja.


Olgan pullakirjassa (Tammi, 2015) on pakko olla jotain maagista. En ole mikään pullahiiri saati leipurivelho, mutta ostin kirjan avaamisen jälkeen kolme pakettia hiivaa ja kaksi pussia jauhoja. Ja nyt meillä tuoksuu pulla. Kokeilin ensimmäisenä kirjan inkivääri-hunajapuusteja. Jo täyte oli niin hyvää, että lusikoin sitä suoraan kulhosta. Seuraavasta hiivapalasta aion tehdä vadelma-rahkapullia. 

Kirja perustuu viiteen pullataikinareseptiin, joista jokainen sopii mihin tahansa kirjan pullaresepteistä. Olga Temonen opastaa lukijaa myös pullan ainesten merkityksessä pullan onnistumiseen. Pidän pullakirjan raikkaudesta ja kokeilevuudesta - pullan ei tarvitse aina olla perinteistä tai kaavoihin kangistunutta. Ja Temosten lapset ja eläimet, voi lääh, miten suloista sakkia.


Mökin keittokirja on Meri-Tuuli Lindströmin (WSOY, 2015) opus parempaan mökkiruokaan. Tykkään kirjan rennosta kokkausotteesta sekä suoraviivaisista ja innostavista resepteistä. Kirjassa kannustetaan raaka-aineiden soveltamiseen ja säilykkeiden käyttöön - se on oikeaa mökkirealismia, usein tosin kaupunkirealismiakin. Valtaosa reseptien raaka-aineista ovat saatavissa pienistä kaupoista tai pieniltä paikkakunnilta, mutta mukana on myös raaka-aineita, jotka on hyvä pakata mukaan kaupungista.

Mökin keittokirja voisi yhtä hyvin olla nimeltään kesän keittokirja; kirjailijan mökkielämään kuuluvat asiat ovat osin aivan tavallista kesäelämää monelle omakotiasujalle, myös meille. Muurinpohjapannu, grilli ja (naapurin) savustuspönttö kuuluvat meillä kesän iloihin kaupungissakin, eikä kukaan estä rosvopaistikuopankaan kaivamista pihalle.

Kirja on kunnianosoitus suomalaiselle kesälle sekä oiva osoitus kokkaamisen monista mahdollisuuksista - ruoka voi olla erinomaista, vaikka olosuhteet poikkeaisivat kotikeittiöstä. Kirja on kiva mökkituliainen ja rennon kesäruoan ideapankki sekä kaupunki- että mökkikokkaajalle. Olisipa jo kesä!

EDIT 13.4.2015
Arvonta on päättynyt! 
Kiitos kaikille osallistujille, voittajiin ollaan yhteydessä sähköpostitse.


_____

Kirjojen arvostelukappaleet sain kustantajalta. Kustantaja lahjoittaa myös arvonnan palkinnot. Kiitos!



lauantai 28. maaliskuuta 2015

Pääsiäisen suklaiset linnunpesät


Suklaiset linnunpesät ovat pääsiäisen hellyttävimpiä herkkuja. Ne ovat makeita, rapeita ja hennosti suolaisia. Suolatikkujen ja suklaan yhdistelmä on valloittava ja kauniit pääsiäiskarkit ovat silkkaa ekstraa. Suklaisten karkkien sijaan pesän voi täyttää millä tahansa teemaan sopivilla nameilla.

Näillä linnunpesillä aion kesyttää huomisen noidat ja velhot - mukavaa palmusunnuntaita!






Resepti




Suklaiset linnunpesät
n. 12 kpl

50g suolatikkuja
70g suklaata*
karkkeja koristeeksi

Voit tehdä linnunpesän minimuffissipellillä, pienissä paperivuoissa tai tehdä laakeampia pesiä leivinpaperille. Mikäli teet pesät minimuffinssipellin koloihin, leikkaa valmiiksi kolon pohjan levyisiä suikaleita, joilla voit vuorata kolon. Yksi suikale per kolo riittää saamaan pesät koloista kätevästi irti.

Pätki suolatikut pieniksi paloiksi (1-3cm). Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoita suolatikut suklaasulaan. Nostele seoksesta nokareita ja muotoile ne linnunpesiksi. Laitan pesään karkkeja. Nosta jääkaappin jähmettymään tai anna jähmettyä hiljalleen huoneenlämmössä.

*Fazerin levyissä 70g suklaata on kolme riviä.

_____




torstai 26. maaliskuuta 2015

Menu maailman suurimmalle kynttiläillalliselle



Sammuta valot, sammuta some ja tule mukaan maailman suurimmalle kynttiläillalliselle lauantaina 28.3.2015 klo 20.30 - 21.30!


Lauantaina yhdeksättä kertaa järjestettävä #earthhour on avaruuteen saakka näkyvä, tunnin mittainen mielenilmaus, jonka tarkoituksena on ilmaista huoli ympäristömme puolesta. Sammuttamalla valot tunniksi otat kantaa ja kerrot kantavasi huolta yhteisestä pallostamme.

Tänä vuonna #earthhour-kampanjan teemana Suomessa on maailman suurin kynttiläillallinen, jolla halutaan kiinnittää huomio ruoan aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Teema on tärkeä, sillä ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ruoka muodostaa viidenneksen. Hätkähdyttävää on, että ruoan ja liikenteen aiheuttamat päästöt ovat samaa suuruusluokkaa. Helposti tulee ajatelleeksi liikenteen olevan se takapenkin pahis. Meidän pienperheessä ruokavalintoihin vaikuttaminen on liikennettä helpompi tapa ottaa osaa ilmastokamppailuun, sillä autoilu on erityisesti minun töiden kannalta välttämätön paha - työt ovat murusina maakunnissa.


Ruokavalinnoilla vaikuttaminen on helppoa, tai ainakin helpompaa. Kun suosii vastuullisesti tuotettua ruokaa ja korvaa osan lihasta korvaa kasviksilla, on jo varsin hyvällä tiellä. Myös hävikin vähentämiseen on edelleen tärkeä kiinnittää huomiota, sillä ruokaa päätyy roskiin edelleen aivan liian paljon myös kotitalouksissa. Ruokabloggaajien Hävikistä herkuksi kampanja voi muuten edelleen hyvin Facebookissa. Seurantaan kannattaa ottaa myös Hävikkiviikon somesivut. Kolmen edellä mainitun keinon lisäksi myös ruoan kasvattamisen itse on hyvä teko ilmastolle. Onneksi se aika vuodesta on jo ihan pian. Tämän jutun kaksi kasvikuvaa ovat viime vuoden satoamme.

WWF Suomi haastoi minut luomaan lauantaille ilmastoystävällisen menun. Kokosin menun blogin arkiston helmistä. Pöytään katetaan maltillinen buffee, josta jokainen voi koota itselleen mieleisiä ruokia. Menun osaset voi joko kasata lautaselle tai kätkeä pitaleivän väliin.

Lauantaina istutaan näillä eväillä kynttiläillalliselle. Maailman suurimmalle kynttiläillalliselle. Tervetuloa!





MENU MAAILMAN SUURIMMALLE KYNTTILÄILLALLISELLE


  
Naposteltavaa pahimman nälän taittamiseksi



Pita-buffee 


salaattia, maustamatonta jugurttia ja pitaleipiä



Jälkiruoka 



 _____



ps. Ota seurantaan aihetunnisteet #earthhour, #earthhoursuomi ja #sammutasome



keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Tomaatin kasvatus - siemenestä sadoksi


Viime kesänä kirjoitin juttusarjan tomaatin kasvatuksesta. Nyt päätin koota tomaatin tarinan yhdeksi, helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi.

Hyvä aika kylvää tomaatinsiemenet on juuri nyt. Ja siitä se sitten alkaa, matka siemenestä syötäväksi. Vaikeaa tomaatin kasvattaminen ei ole, vaikka matkan varrelle mahtuukin monenlaista vaihetta. Kaikkein tärkeintä on valita pihan lämpimin, tuulensuojainen paikka, sillä tomaatti on herkkäsielu, joka rakastaa lempeää lämpöä. Lasitetulla parvekkeella ja kasvihuoneessa täytyy muistaa huolehtia lämmön lisäksi myös tuulettamisesta. Sopiva lannoitus ja riittävä kastelu ovat myös tomaatille tärkeitä toimenpiteitä.


Yllä olevassa kuvassa on tomaattisatoamme viime kesältä. Alkukesästä tomaatit kiukuttelivat kilpaa basilikan ja minun kanssa kylmyyden vuoksi ja lämpöpuhallinta tarvittiin vielä juhannuksenakin. Onneksi loppukesällä helle kiri lämpösummaa suotuisammaksi.

Alle olen koonnut tomaatin tarinan siemenestä sadoksi. Linkkien takaa löydät jokaisen vaiheen tärkeimmät vinkit:


ps. muistathan, että olen puutarha-asioissakin harrastelija, joten vinkkini ovat amatöörin toimiviksi todettuja havaintoja.

_____




sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Ilmakuivattu paisti


Kolme viikkoa pohjoisen kevättuulia ja räntäsadetta sekä aurinkoa ja pakkasöitä ovat jälleen tehneet hyvää jälkeä. Ulkona kuivaneet keväänmerkit, kuivalihat, ovat valmiita: päältä kevään ahavoittamat, sisältä suussa sulavan pehmeät.

Kevättä, ystävät, kevättä!

_____




tiistai 17. maaliskuuta 2015

Rapeat kukkakaali-parmesaanisnacksit


Rapeat kukkakaali-parmesaanisnacksit ovat ällistyttävän helppoja tehdä. Kukkakaalista lohkotaan suuhun mahtuvia kukintoja, jotka kiepautetaan kananmunassa ja kylvetetään pankon ja parmesaanin seoksessa. Uuni tekee herkkuihin rapean pinnan vartissa, samalla kukkakaali kypsyy sopivan napakaksi. Dipiksi sopii aioli tai, kuten meillä, viimeinen kauhallinen tomaattikastiketta.





Resepti





Rapeat kukkakaali-parmesaanisnacksit

kukkakaalia suupalan kokoisina paloina
kananmunaa
1 osa pankoa 
1 osa parmesaaniraastetta
ripaus suolaa


Huom! Reseptin määrät on helppo soveltaa omiin tarpeisiin sopivaksi. Yksi kananmuna riittää pienehköstä kukkakaalista lohkottujen palojen kuorruttamiseen. Silloin tarvitset pankoa ja parmesaania reilun desin kumpaakin.

Lohko kukkakaali sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Riko kananmuna syvälle lautaselle ja riko rakenne haarukalla vatkaten. Sekoita toisella syvällä lautasella pankoa ja vastaraastettua parmesaania suhteessa 1:1. 

Pyöritä kukkakaalipalat kananmunassa ja upota panko-parmesaaniseokseen. Varmistu, että kuorrutetta on joka puolella. Laita leivinpaperilla päälystetylle pellille. Tee kaikille kukkakaalin paloille samoin. Älä asettele kukkakaalinpaloja aivan vierekkäin, jotta ne rapeutuvat paremmin reunoiltakin. Ripottele snacksien päälle hieman suolaa ja paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia eli kunnes kuorrute on rapeaa ja se on saanut kauniisti väriä. Tarjoa lämpiminä aiolin tai tomaattikastikkeen kanssa.

Täältä löydät aiolin reseptin.

_____




perjantai 13. maaliskuuta 2015

Uunissa paahdettu mango


Jos Oulu sijaitsisi hiemen lempeämmillä leveyspiireillä, istuttaisin pihamme täyteen mangopuita ja söisin suosikkihedelmiäni satokaudella koko ajan. Toisaalta, kovin paljon erilainen tilanne ei ole nytkään; syön mangoa erityisesti tähän aikaan vuodesta koko ajan, joten haavekuvasta puuttuvat vain puut.

Useimmin syön mangon siltään, kuorittuna ja pilkottuna. Mango on hyvää myös jugurtin kanssa, osana smoothieta tai jälkiruoissa. Mango taipuu hieneosti myös salsaan ja kastikkeisiin. Yksi uusimmissa mangokokeiluistani on uunissa paahdettu mango, jonka pinnalle ripoteltu tumma sokeri karamellisoi hedelmän grillivastuksen alla. Parasta lämmin herkku on lusikoituna suoraan kuorestaan joko sellaisenaan tai vaniljajäätelön kanssa.



Resepti





Uunissa paahdettu mango
kahdelle

1 kypsä, tuore mango
hieman tummaa sokeria (muscovado-, intiaani- tai palmusokeri)

Laita uunin grillivastus kuumenemaan. Huuhtele mango ja leikkaa litteän siemenen molemmin puolin, jotta saat mangosta kaksi venemäistä osaa. Ripottele päälle hieman sokeria ja paahda grillivastuksen alla 2-3 minuuttia. Sokeri sulaa, karamellisoituu ja saattaa hieman rapeutuakin creme bruleen tapaan. Tarjoa heti siltään tai vaniljajäätelön kanssa.

_____


Tutustu myös muihin mangoresepteihini:



perjantai 6. maaliskuuta 2015

Tiikerikakku


Pari viikkoa sitten ihastelin Kivistön leidien sitruunaista tiikerikakkua. Ja kun herra Kokki esitti seuraavana aamuna toiveen jostain yllättävästä leipomuksesta, vaikka tiikerikakusta, oli maailma antanut riittävästi minulle riittävästi merkkejä.

Edellisestä tiikerikakustani on aikaa liki parikymmentä vuotta. Muistan kakun olleen kuivaa, suorastaan pölisevää. Nyt taistelin tuota vihollista vastaan maidolla hieman notkistetulla maustamattomalla jugurtilla, joka teki taikinasta paitsi mehevän myös maultaan sävykkäämmän - samaa konstia olen käyttänyt muffinsien leivonnassa hyvällä menestyksellä. Myös kermaviili sopii taikinaan erinomaisesti.



Resepti





Tiikerikakku

200g voita
2 dl sokeria
3 kananmunaa
1 prk (200g) kermaviiliä tai vastaava määrä maustamatonta jugurttia + tilkka maitoa
4 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1-2 rkl tummaa kaakaojauhetta

Ota voi ja kananmunat huoneenlämpöön vähintään tunti ennen leipomista. Laita uuni lämpiämään n. 175 asteeseen. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää kananmunat yksitellen samalla vatkaten. Lisää myös kermaviili.

Sekoita vehnäjauhoon leivinjauhe sekä vaniljasokeri. Lisää seos vähitellen taikinaan ja sekoita taikina tasaiseksi. Ota toiseen kulhoon vajaa puolet taikinasta ja lisää siihen tummaa kaakaojauhetta. Lusikoi taikinoita vuorotellen kakkuvuokaan reiluina kerroksina. Itse laitan usein alimmaiseksi suklaista taikinaa, sillä tumma kakkupinta on kaunis. Pistele lusikalla muutamista kohdista taikinaan ja vedä lusikka pois vinoon - näin taikinaan muodostuu hauskat raidat. Paista 175-asteisessa uunissa 30-35 minuuttia tai tarvittaessa pidempään. Jäähdytä hieman ennen kumoamista.

_____



keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Jauhemaksapihvit


Jauhemaksapihvit kuuluvat ruokiin, jotka jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Toiset eivät voi sietää, toisten on saatava säännöllisesti. Meille jauhemaksapihvit maistuvat - itse tehtyinä ja voissa paistettuina. Reseptini on hyvin klassinen ja suoraviivainen, jossa mausteilla ei koreilla. Pihvit ovat meistä parhaimmillaan juuri näin: yksinkertaisina ja klassisten lisäkkeiden kanssa tarjoiltuina.




Resepti




Jauhemaksapihvit
4-6 annosta

400g jauhettua maksaa
300-400g perunaa
1 reilunkokoinen sipuli
1 1/2 tl suolaa
1 kananmuna
(1-2 rkl korppujauhoja)
 voita paistamiseen

Pese perunat ja raasta ne kuorineen karkeahkoksi raasteeksi. Kuori sipuli ja hienonna se pieneksi silpuksi. Sekoita kaikki ainekset korppujauhoja lukuun ottamatta - lisää jauhoja vasta, mikäli pihvejä paistaessa ne hajoavat hyvin helposti.

Paista jauhemaksapihvejä lettupannun koloissa keskilämmöllä kahdesta kolmeen minuuttia per puoli pihvin paksuudesta riippuen. Käännä pihvit varovasti. Tarjoile karamellisoidun sipulin (reseptin löydät täältä), puolukkasurvoksen ja perunamuussin kera.

_____



maanantai 2. maaliskuuta 2015

Aamiainen sämpyläkupissa - kananmunaa, chorizoa & kotijuustoa


Alkuviikolla meidän piti harppoa lumikengillä pitkin Saanan rinteitä ja hiihtää kolmessa valtakunnassa. Mutta yli pyyhkäisi tauti, joka muutti lomasuunnitelmiamme. Pettymystä paikkaamaan teimme aamiaista, joka nostatti lomatunnelmaa kotioloissa. Aamupalalla uudet suunnitelmat saivat jo siivet alleen, ja luvassa on loistavia lomapäiviä. Se on asennekysymys.

Aamiainen sämpyläkupissa on hauska ja helppo all in one -ruoka. Nyt sämpylään koverrettu kolo täytettiin kananmunalla, chorizolla ja kotijuustolla - takuuvarma kolmikko hyvän päivän alkuun. Lisäkkeeksi teimme tomaatti-persiljasalaatin. Chorizon tilalle sämpyläkuppiin voi laittaa paistettuja pekonikuutioita tai kinkkua. Myös suolalla ja muskottipähkinällä maustettu pinaatti on toimiva tukijalka juustolle ja kananmunalle.


Kotijuusto laitettiin ruokaan suoraan pakastimesta, jonne pelastimme edellisestä kotijuustokokkailusta jääneen palasen. Vähärasvaisen ja pehmeän kotijuuston rakenne muuttui hieman pakastuksesta, mutta se toimi erinomaisesti pakastuksen jälkeenkin lämpimässä ruoassa - ja mikä tärkeintä, makuun pakastus ei vaikuttanut. Pakastus on, ainakin kaltaisessamme pienperheessä, monesti hävikin pelastus, vaikka tietenkin kotijuustokin olisi kaikken parhaimmillaan tuoreena ja raikkaana.

Resepti on osa Valion ja Blogiringin yhteistyökampanjaa, jossa bloggaajat ovat ideoineen reseptejä laktoosittomaksi muutetusta kotijuustosta. Meidän kokkauslistalla ovat ainakin Kaikki äitini reseptit -blogin Queso Fundido ja Pumpkin Jamin kesäkurpitsavuoka.



 

 

Resepti

 

 

Aamiainen sämpyläkupissa - kananmunaa, chorizoa & kotijuustoa
kahdelle

2 sämpylää
4 viipaletta chorizoleikkelettä
50-75 g Valio Eila kotijuustoa 
2 kananmunaa
ripaus suolaa
mustapippuria

lisäksi
1-2 tomaattia
tuoretta persiljaa

Laitan uuni lämpiämään n. 180 asteeseen. Leikkaa sämpylöistä kannet ja ota pehmeää sisusta pois sen verran, että täytteet mahtuvat sämpylöiden sisään. Leikkaa chorizoviipaleet pienemmäksi ja ripottele ne sämpyläkippojen pohjalle. Kuutioi kotijuusto ja laita kuutiot chorizon päälle. Riko kuppiin kananmuna ja mausta ripauksella suolaa ja mustapippuria. Paista noin 10 minuuttia eli kunnes kanan munan valkuainen on hyytynyt. Voit paistaa pari minuuttia pidempään, mikäli haluat keltuaisenkin olevan kova.

Sämpylöiden ollessa uunissa kuutioi tomaatti ja silppua joukkoon reilusti tuoretta persiljaa.

_____


www.blogirinki.fi



tiistai 24. helmikuuta 2015

Mustikkainen kefirsmoothie


Yksi suurista ruokatrendeistä maailmalla on hapatus. Ei siis sellainen hapatus, joka on silkkaa hupatusta, vaan sellainen hapattamista tarkoittava hapatus.

(Suomen kieli, että minä rakastan sinua.)

Hapatetuista maitotuotteista Suomen markkinoilla uusi tulokas on kefir, jonka Soppa365 nosti viiden trendijuoman joukkoon. Kefir on idästä kotoisin oleva, juoksevaa jugurttia tai piimää muistuttava tuote, joka on kirpsakkaa ja raikasta. Aikanaan Kaukasuksen vuorten paimenet hapattivat tuoretta maitoa saadakseen voimajuomaa. Kun kefiriä kului, lisättiin joukkoon tuoretta maitoa ja siten kefirin juuri säilyi sukupolvelta toiselle. Juoman terveysvaikutuksia pidettiin merkittävinä ja monen englanninkielisen nettisivun mukaan kefir parantaakin liki kaikki vaivat ja taudit. Venäläiset ovat varmasti tosi terveitä, sillä luin kefirin olevan maan suosituin hapanmaitotuote.

Me surautimme kefiristä mustikkaisen smoothien. Kun kefiriä ja marjoja on yhtä paljon, on lopputulos raikkaan hapokas, mitä inkivääri vielä korostaa. Jos pidät vähemmän kirpeästä smoothiesta, voit vähentää kefirin määrää tai lisätä makeutusta.

Kun purkki on vajunut vielä yhden smoothiesatsin verran, ryhdyn oman elämäni paimeneksi. Jatkan kaupasta ostettua kefiriä maidolla ja hapattelen hetken. Palataan asiaan, jos kokeilusta on jotain kerrottavaa.


Resepti




Mustikkainen kefirsmoothie
2 reilua annosta

4 dl maustamatonta Kefir-juomaa
4 dl mustikoita
1 tl inkivääriraastetta
n. 2 rkl hunajaa

Kuori pala inkivääriä ja raasta se pienimmällä mahdollisella terällä. Mittaa blenderiin kaikki ainekset ja surauttele, kunnes smoothie on tasaista. Maista ja lisää makeutta tarvittaessa.

_____


  ps. Myös Kivistössä ollaan aallon harjalla. Siellä on hapatettu purjoa!

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Kahdesti paistetut uuniperunat täytettyinä (Potato Skins)


Joskus on hyvä tehdä tarkoituksella liikaa ruokaa, jotta ylijäämästä saa tehtyä helposti toista ruokaa. Samalla seuraavan päivän ruoka on ratkaistu. 

Paistettu riisi on yksi jatkojalostussuosikkimme. Liki aina keitämme riisiä tarkoituksella liikaa, laitamme sen kylmään, ja paistamme riisiä pannulla seuraavana päivänä. Aika moni muukin taitaa tehdä samalla tavalla, sillä thaimaalainen paistettu riisi on reseptiarkistomme selvästi suosituin resepti.

Myös uuniperunoita teemme usein pari ylimääräistä. Kaavimme mehevän perunan kuorista kulhoon, sekoitamme joukkoon lisää herkkuja ja laitamme uudelleen uuniin. Kahdesti uunissa käyneessä perunassa on rapea kuori ja mehevä sisus. Vanhaa sanontaa mukaellen: joka kahdesti paistaa, se herkun maistaa.






Resepti




Kahdesti paistetut uuniperunat täytettyinä (Potato Skins)
2-4:lle

2 kypsää uuniperunaa
n. 3 rkl ranskankermaa
1 tl sinappia
ripaus suolaa & mustapippuria
muutama tippa chilikastiketta (esim. Sriracha)
1 tomaatti
(hienonnettua kinkkua, paistettua pekonia muruina)
kourallinen juustoraastetta
tuoreita yrttejä (basilikaa, persiljaa)

Puolita kypsät ja jäähtyneet uuniperunat pituussuunnassa. Kaavi iso osa perunoiden sisuksesta kulhoon. Kuoriin saa jäädä kerros perunaa.

Litsi perunaa haarukalla pienemmäksi, lisää sopiva määrä ranskankermaa (määrä vaihtelee hieman perunoiden koosta riippuen) ja mausta sinapilla, suolalla ja pippurilla sekä pienellä määrällä chilikastiketta. Lisää joukkoon kuutioitu tomaatti, se lisää ihanasti mehevyyttä, ja halutessasi esimerkiksi paistettua pekonia pieninä murusina. Maista ja säädä makua tarvittaessa.

Lusikoi täyte perunoiden sisään. Ripottele juustoraastetta päälle ja paista perunoita uunissa (180-200 astetta) 15-20 minuuttia eli kunnes juusto on saanut hieman väriä ja täyte on lämmennyt. Nauti siltään tai esimerkiksi avokado-tomaattisalaatin tai vihersalaatin kanssa.

_____




keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Hella & Herkku - valikoituja herkkuja Helsingissä


Ensimmäistä kertaa kolkuttelin Töölössä sijaitsevan Hella & Herkku -kaupan ovea toissa syksynä, muutama päivä ennen avajaisia, eikä kauppias kai kehdannut olla avaamatta ovea pitkänmatkalaiselle. Sen jälkeen liike on kuulunut ohjelmaani Helsingissä aina, kun se on aikataulullisesti ollut suinkin mahdollista. Joskus olen suhauttanut pikaisesti ovelle taksilla matkalla palaverista lentokentälle, joskus voin onneksi varata aikaa enemmän. Silloin tiskin alta kaivetut balsamicomaistiaiset tai tarinat tuotteiden takaa tekevät asioinnista elämyksen. 

Hellan & Herkun valikoima koostuu pääasiassa Välimeren alueen herkuista. Tuoretuotteita, kuten juustoa, ei kaupassa ole, mutta hyllyt notkuvat muista erikoisuuksista. Niiden lisäksi valikoimiin ovat päässeet yksittäiset tuotteet esimerkiksi länsinaapuristamme. Putiikissa minua viehättää laadukkaan ja hyvän valikoiman lisäksi Anna-kauppiaan vahva asiantuntemus ja aito innostus Välimeren alueen tuotteisiin. Tieto tuotteista, tuotteiden alkuperästä ja historiasta sekä tietämys tuottajista ja niiden perinteistä polveilevat luontevasti keskusteluissa olematta tyrkyttävää tai ulkoaopeteltua. Toisaalta kaupassa saa myös tutkailla valikoimaa rauhassa, jos niin haluaa. Annan kiinnostus ja osaaminen ruoanlaittajana tuo myös oman mausteensa kaupantekoon: vinkit ja resepti-ideat tulevat kaupan päälle. Asiakkaana on helppo luottaa suosituksiin, kun tietää, että tuotteet ja ideat on testattu kotikeitiössä.


Hella & Herkku kuuluu niihin kauppoihin, joissa ostoskäyttäytymistä on pakko tietoisesti hillitä. Usein sitä tosin hillitsevät myös arkiset faktat kuten lentokentän turvatarkastuksen nestesäännöt. Onneksi Anna lähettää tuotteita tilauksesta postitse, vaikka varsinaista verkkokauppaa ei olekaan.  

Olen ostanut Hellasta & Herkusta paljon tuotteita sekä omaan käyttömme että lahjaksi. Suosikkituotteitani ovat olleet:
  • Gran Mugnaio 00-pizzajauhot, joista tehty taikina on vertaansa vailla. Jauhoihin on lisätty gluteenia, joten taikinaan muodostuu aivan poikkeuksellisen hyvä sitko.
  • kuivatut kaprikset ovat liki ainoa asia, jota en voi vastustaa, jos ne ovat näkösällä. Kun joku piilottaa kaapin perälle keksit, minä piilotan kuivatut kaprikset. On hämmentävää, kuinka maukkaita ja suolaisia kuivatut kaprikset ovat, vaikka niihin ei ole lisätty mitään.
  • kaprikset oliiviöljyssä nostavat kaprikset aivan uudelle tasolle. Myös öljy on ihanaa!
  • oliiviöljyt ja balsamicot voi toki ostaa lähikaupastakin, mutta suosittelen ehdottomasti testaamaan erikoiskaupan valikoimaa; ero on huima ja makusävyjä uskomattoman paljon. Nyt valikoimissa on myös perinteiset Pedronin balsamicot.
  • Musta 5101-tiskirätti on kotimainen, bambuviskoosista valmistettu luuttu. Meillä rättejä on kolme, joista yksi on aina käytössä, toinen varalla ja kolmas pesussa. Samat rätit ovat palvelleet mainiosti jo toista vuotta. Hella & Herkku myy myös Musta 5101:n tiskiainetta, keittiöpyyhettä ja tiskiharjaa.
  • Pärlans Konfektyr on pieni tukholmalainen karkkitehdas, josta kirjoitin jo viime kesän Tukholman tärpeissäni. Nyt Pärlansin järisyttävän hyviä kermatoffeita saa myös Helsingistä, sillä ne rantautuivat äskettäin Hellan ja Herkun valikoimiin. Myös Saltlakrits-kastike saa vahvan suositukseni. 
  • pastat ovat superhyviä. Kannattaa kokeilla esimerkiksi sitruunapastaa ja rouheapintaisia lasagnelevyjä.


HELLA & HERKKU
Museokatu 15
Töölö, Helsinki


ps. Museokadulla on muitakin mukavia kivijalkakauppoja, joista kiva koonti on juuri julkaistu Sweet Chili-blogissa.



maanantai 16. helmikuuta 2015

Marinoitua munakoisoa, uunitomaatteja ja kotijuustoa - kylmänä tai kuumana


Joskus kaikkien munien laittaminen samaan koriin on ratkaisuista paras. Tämä salaatti - tai paistos - on siitä oiva osoitus. Sulassa sovussa on monta suosikkiani: marinoitua munakoisoa, uunissa pehmitettyjä tomaatteja, raikasta juustoa sekä chimichurria. Ruoka toimii yhtä lailla kylmänä salaattina tai uuninkuumana paistoksena, ja jokainen ruoan osa on herkullinen myös yksinään. 

Resepti on osa Blogiringin ja Valion yhteistyökampanjaa, jossa Valio haastoi kotikokit kehittämään uusia reseptejä tutusta kotijuustosta, joka on nykyisin täysin laktoositon. Kotijuusto ei ole mikään eilisen teeren poika, sillä sitä on valmistettu maatiloilla ikiajat, ja Valionkin valikoimissa mozzarellamainen juusto on ollut yli 60 vuotta. Minulle yllätys oli, että vähärasvainen (9%) kotijuusto toimii erinomaisesti myös lämpimissä ruoissa, sillä usein vain vähän rasvaa sisältävät tuotteet ovat lämpiminä kumimaisia.


Marinoidun munakoison, tomaatin ja kotijuuston yhdistelmää olemme syöneet siis sekä salaattimaisena ruokana - halutessaan ainekset voi laittaa salaatti- tai pinaattipedin päälle - että lämpimänä paistoksena. Mikäli ruoan käyttää uunissa, voi uunissa nahistettujen kirsikkatomaattien sijaan käyttää tuoreita tomaatteja, jotta kokonaisuudessa säilyy raikkaus. Chimichurri-kastiketta ja tuoreita yrttejä kannattaa laittaa ruokaan vasta pöydässä.

Parin viikon päästä julkaisen toisen kotijuustoreseptini, joten pysythän linjoilla. Muiden bloggareiden loistaviin ideioihin pääset tutustumaan täällä.




Resepti





Marinoitua munakoisoa, uunitomaatteja ja kotijuustoa
kahdelle lounaaksi, useammalle lisäkkeeksi

marinoidut munakoisot
2 keskikokoista munakoisoa (700-800g)
oliiviöljyä voiteluun
2 rkl sitruunamehua
2 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa
n. 1 1/2 tl sokeria
1 valkosipulinkynsi

uunissa kuivatut tomaatit
200g kirsikkatomaatteja
1-2 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa
hieman mustapippurirouhetta

kastike (chimichurri)
2 dl lehtipersijaa silppuna
1/2 shalottisipuli
1-2 valkosipulinkynttä
n. 1 dl oliiviöljyä
2 1/2 rkl riisiviinietikkaa
1/2 tl suolaa
2 1/2 rkl tummaa sokeria (esim. muscovado)
n. 1/2 tl chilitahnaa (tai pala tuoretta chiliä)
n. 1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa
lisäksi
125-250g Valio kotijuustoa
tuoreita yrttejä (minttu, korianteri tai persilja)
(tuoreita kirsikkatomaatteja)

Huomaa, että sekä marinoidut munakoisot että kastike ovat parhaimmillaan, jos teet ne edellisenä päivänä maustumaan. Lyhyempikin maustuminen riittää (noin 1h), jos salaatti on saatava tarjolle nopeasti. Myös uunissa kuivatetut tomaatit voi tehdä etukäteen, silloin ruoan saa nopeasti esille.
Marinoidut munakoisot
Aloita leikkaamalla munakoisoista ohuita (3-5mm) siivuja pitkittäin. Levitä viipaleet voipaperin päälle ja ripottele niille hieman suolaa. Nykyisin munakoisot eivät ole kitkeriä, mutta niiden rakenne parenee, kun osa nesteestä poistetaan suolalla. Jätä munakoisot itkemään noin puoleksi tunniksi. Tee sillä aikaa marinadi sekoittamalla tuorepuristetun sitruunamehun joukkoon muut ainekset, valkosipuli pienenä silppuna. Tarvittu sokerin määrä vaihtelee hieman sitruunan kirpeysasteesta johtuen.

Kuivaa munakoisot talouspaperilla, sivele ohuelti oliiviöljyllä ja paahda 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Tarkkaile tilannetta, sillä uuneissa on valtavasti eroja. Munakoisoviipaleet ovat valmiita, kun ne ovat saaneet pintaansa kauniin värin.
Chimichurri-kastike 
Silppua hieman lehtipersiljaa (voit käyttää myös ohuet varret) ja laita silppu tehosekoittimeen tai blenderiin. Osan persiljasta voi korvata korianterilla tai mintulla, molemmat sopivat erinomaisesti salaatin makumaailmaan. Kuori sipulit ja laita kaikki kastikkeen ainekset persiljasilpun joukkoon. Aja  tasaiseksi. Laita kastike tekeytymään jääkaappiin noin puoleksi tunniksi. Makujen tasaannuttua maista kastiketta ja säädä makuja tarvittaessa. Kastike säilyy jääkaapissa noin viikon.

Uunissa kuivatut tomaatit
Puolita kirsikkatomaatit. Asettele tomaatinpuolikkaat uuninkestävään vuokaan leikkauspinta ylöspäin. Lorauta päälle öljyä ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita vuoka uuniin 100-120 asteeseen ja paista tomaatteja vähintään tunti eli kunnes ne ovat puolikuivia.
Yhdistä salaatin ainekset tarjoilulautaselle. Jos haluat lämmintä ruokaa, laita ainekset uuninkestävään vuokaan ja paista 180-200 asteessa kunnes ruoka on lämmennyt ja juusto on sopivan pehmeää. Ripottele valmiin salaatin päälle tuoreita yrttejä. Tarjoile chimichurri-kastikketta pöytämausteena.
_____
www.blogirinki.fi



perjantai 13. helmikuuta 2015

Itse tehty mantelimassa


Laskiaisen aikaan käydään aina sama kädenvääntö: hillolla vai mantelimassalla. Molemmilla vaihtoehdoilla on oma, vankka kannattajakuntansa, eikä toiselle puolelle aitaa juuri kurkita.

Me olemme hillotyyppejä. Pitkin sormia valuva hillovana ja nenänpäähän asettuva kermavaahtotäppä ovat osa laskiaispullanautintoa. Nyt päätin antaa mantelimassalle mahdollisuuden - ei yhdeksän miljoonaa ruotsalaista voi niin väärässä olla - ja sekoitin mantelimassan itse.

Perinteisesti mantelimassaan laitetaan saman verran mantelia ja sokeria (1:1) ja massa notkistetaan tilkalla nestettä. Minä vähensin hieman mantelimassan makeutta ja osaan massasta sekoitin myös rouhittua mantelia tuomaan tasaiseen massaan vähän elämää. Pullia täytettäessä aion pehmentää mantelimassaa lorauksella kermaa, jotta täytteestä tulee hieman kosteampaa. Ja ehkä täytän pullat lopulta koko kolmikolla: notkealla mantelimassalla, pienellä määrällä hilloa ja kasalla kermavaahtoa. Enemmän on enemmän.





Resepti

 



Mantelimassa - vähemmän sokeria, enemmän makua

60g mantelijauhoa
40g erikoishienoa sokeria
muutama pyöräytys vaniljamyllystä (tai puolikkaan vaniljatangon siemenet)
n. 2 rkl vettä, maitoa tai kermaa

lisäksi halutessasi
2 rkl mantelirouhetta
2-3 rkl kermaa massan notkistamiseen

Sekoita mantelijauho ja sokeri kulhossa. Lisää vanilja ja tilkka kerrallaan nestettä (nesteen määrään vaikuttaa jonkin verran mantelijauhon kosteus). Työstä käsin tasaiseksi massaksi. Lisää massaan halutessasi mantelirouhetta ja notkista lisäämällä kermaa (tai maitoa tai vettä). Muotoile massa pötköksi, pyöräytä kelmun sisään ja laita jääkaappiin tekeytymään vähintään pariksi tunniksi, jotta sokerikiteet ehtivät sulaa mantelijauhon joukkoon.

Jos täytät mantelimassalla laskiaispullia, voit notkistaa massaa kermalla. Sekoittamiseen tarvitset haarukkaa.

_____



maanantai 9. helmikuuta 2015

Hernekeitto - vähän vaivaa, paljon makua


Otimme varaslähdön laskiaiseen. Hernekeiton jälkiruoaksi uunissa paistui tietenkin pannari. Talviruoka ei tästä parane.

Joka kerta hämmästelen, kuinka vähällä vaivalla tuhti ja maukas hernekeitto syntyykään. Keitin keiton yön yli lionneista herneitä etätyöpäivän lomassa, eikä aktiivista keittiöaikaa kulunut varttia pidempään. Viidestätoista minuutista kymmenen kului savukylkipalan esikäsittelyyn, sillä tykkään paistaa pilkotun lihan pannulla ennen keittoon lisäämistä. Paistetut savukylkikuutiot ovat napakoita ja maultaan intensiivisiä, eikä keitosta tule niin rasvaista, kun kuutiot vielä valutetaan paistamisen jälkeen talouspaperipedillä.

Ja ne loput viisi minuuttia. Ne nautin huumavasta tuoksusta.




Resepti



Hernekeitto
noin kuudelle

500g kuivattuja herneitä
2 litraa vettä
1 sipuli
1 1/2 tl suolaa
2 tl sinappijauhetta
n. 300g savukylkeä

Laita herneet likoamaan suureen kulhoon tai kattilaan kylmään veteen. Liota vähintään kuusi tuntia, mielellään yön yli. Voit joko keittää keiton liotusvedessä tai vaihtaa puhtaan veden. Minä toimin jälkimmäisellä tavalla; kun herneistä siivilöi liotusveden pois, mahdolliset roskatkin huuhtoutuvat veden mukana.

Kuori ja silppua sipuli ja laita silppu kattilaan herneiden ja veden sekaan. Kiehauta, lisää suola ja pienennä lämpöä. Anna keiton poreilla hiljalleen vähintään kaksi tuntia välillä sitä sekoittaen. Mausta sinappijauheella.

Pilko savukylki pieniksi kuutioiksi. Laita kuutiot kylmälle pannulle ja nosta lämpöä vähitellen kuutioiden lämmetessä. Paista savukylkikuutioita, kunnes ne ovat saaneet kauniin värin. Kumoa talouspaperilla vuoratulle lautaselle ja anna ylimääräisen rasvan imeytyä paperiin. Lisää lihakuutiot keittoon. Voit säästää pienen osan ripoteltavaksi keiton päälle. Anna keiton hautua vielä tunnin verran, että maut tekeytyvät. 

_____ 
 


perjantai 6. helmikuuta 2015

Tabbouleh-hummus


Lähi-idän keittiön maut ovat olleet meillä jo pitkään suosikkien joukossa. Hummushimoinen Hannele on aivan tuttu tapaus näillä kulmilla, joten kikhernetahnaa tulee tehtyä usein lisäkkeeksi tai lounaaksi. Toinen suosikkimme on tabbouleh-salaatti, jossa viljanjyvät - couscous, bulgur tai kvinoa - hukkuvat vihannes ja yrttitulvaan. Ruokaisa tabbouleh-hummus on yhdistelmä suosikeistamme. Tätä kutsun neroudeksi.

Kaksi ruokaa yhdistävä idea tuli vastaan Pinterestin kuvavirrassa, jota selatessa inspiroidun joka ikinen kerta. En klikannut tabbouleh-hummuksen alkulähteelle, mutta kyseessä lienee ollut Foxes love lemons -blogista pinnattu kuva. Alla oleva resepti on oma sovellukseni - sinä voit yhdistää omat tabbouleh- ja hummussuosikkisi. Tabbouleh tuo hummukseen salaattimaisuuden, ronskia rakennetta ja rouskuvuutta sekä yrttien huumaavuuden. Kokonaisuus on valmis ruoka yksinkin, mutta se sopii myös pitaleivän väliin suosikkitäytteiden pariksi tai lisäkkeeksi lihalle.




Resepti





Tabbouleh-hummus
1-2 lounasannosta tai useammalle lisäkkeeksi

tabbouleh
1 dl täysjyväcouscousta
1/2 dl kylmää vettä
1-2 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunamehua
suolaa
1/2 kurkku
1 suippopaprika
1 puntti (lehti)persiljasilppua
noin 1/2 punttia minttusilppua
mustapippuria
(muutama tippa srirachaa tai muuta chilikastiketta)

hummus
1 prk (n. 200g) keitettyjä kikherneitä
1 valkosipulinkynsi
suolaa
2 rkl oliiviöljyä
hieman sitruunamehua
hieman vettä tahnan notkistamiseen
(1/2 rkl tahini-tahnaa)


Sekoita couscousin joukkoon vesi, öljy, sitruunamehu sekä muuta pyöräytys suolaa myllystä. Jätä tekeytymään. Silppua aivan pieneksi kuutioiksi kurkku sekä paprika, josta on poistettu siemenet kiinnikkeineen. Sekoita vihannessilput couscousin joukkoon. Hienonna tuoreet yrtit ja lisää seokseen. Mausta mustapippurilla sekä muutamalla tipalla chilikastiketta.

Valuta kikherneet ja lisää joukkoon muut ainekset. Aja tahnaksi ja notkista tarvittaessa vedellä. Sekoita noin puolet tabbouleh-salaatista hummuksen joukkoon. Maista ja säädä maut kohdilleen - lisää tarvittaessa happoa tai suolaa, joskus ripaus sokeriakin tekee ihmeitä.

Kumoa hummus tarjoiluastiaan ja lusikoi loppu tabbouleh päälle. Ripottele päälle vielä hieman yrttejä.

_____





keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Mausteisella riisillä täytetty kokonainen broileri


Kokonainen broileri on oikea retroherkku. Sen kulta-aika ajoittuu aikaan, jolloin viikonloppuruoka erottui arkiruoasta nykyistä selvemmin ja sunnuntaisin katettu, astetta parempi ruoka oli suorastaan pyhä asia. Nyt broilerin liha elää uutta nousukautta valikoiman monipuolistuttua.

Viime aikoina broilerista on puhuttu ja kirjoitettu paljon. On puhuttu tuotannon eettisyydestä ja sen kehittämisestä. Toisaalta on puhuttu myös hiilijalanjäljistä, joissa broileri vetää pisimmän korren lihojen keskinäisessä vertailussa. Tällä kertaa minä keskityn vain makuun. Hyvään makuun. Meheväksi paistettu kokonainen broileri on nimittäin todellista herkkua, etenkin jos selvittää ne kaksi vaihetta, joihin hommassa helposti kompastuu: maustaminen ja paistaminen. Niin, eipä siinä sitten juuri muita vaiheita olekaan.

Maustamisessa on tärkeää saada ujutettua makua nahan alle, jolloin liha, ei vain nahka, saa paistamisen aikana makua. Paistamisessa puolestaan tärkeää on saada liha pysymään mehevänä. Helpoin konsti on pitkä kypsytys matalassa lämmössä. Kun nahan ja lihan väliin hieroo ennen paistamista maustettua voita, saa liha sekä täyteläistä makua että riittävästi rasvaa pysyäkseen pitkässä kypsytyksessä sopivan kosteana. Lihan mehevyyden kannalta myös linnun täyttäminen riisillä on erinomainen konsti - riisi ikään kuin höyrystää broileria sisältäpäin. Riisiä käytetään käytetään täytteenä erityisesti Lähi-idän keittiössä, josta tämänkin reseptin makumaailma on saanut innoituksensa.





Resepti




Mausteisella riisillä täytetty kokonainen broileri
neljälle

1 kokonainen broileri (yrtti-pippurimaustettu kokonainen Jyväbroiler)
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
tilkka öljyä

maustevoi
50g voita
2 rkl ras el hanout -mausteseosta
1 tl suolaa
1 kourallinen lehtipersiljaa

riisitäyte
1 rkl maustevoita (ohje yllä)
3 dl pitkäjyväistä riisiä
n. 7 dl vettä (tai riisipaketin ohjeen mukaan)
1/2 tl kurkumaa
1/2 - 1 tl juustokuminaa eli jeeraa
1 tl sokeria
1 dl kuivattuja karpaloita

kourallinen tuoretta lehtipersiljaa
puoli kourallista tuoretta minttua
kourallinen granaattiomenan siemeniä
(suolaa)

lisäksi
maustamatonta jugurttia


Ota broileri huoneenlämpöön esivalmisteluiden ajaksi. Valmista maustevoi sekoittamalla kaikki ainekset yhteen. Mittaa kattilaan nokare maustevoita ja riisit. Kuullota riisejä maustevoissa, lisää kiehuvan kuuma vesi ja keitä riisit kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan.

Riisin keittyessä kuori ja silppua sipuli sekä valkosipulinkynnet ja laita ne pataan pienen öljytilkan kanssa. Jätä odottamaan. Työnnä sormi varovasti nahan ja lihan väliin sekä reisien että rintojen kohdalta ei linnun lihaisimmista kohdista ja irroittele nahkaa liikuttelemalla sormea lihan pintaa pitkin. Työnnä maustevoita nahan alle tekemiisi onkaloihin. Jätä pieni määrä voita levitettäväksi myös pinnalle.

Mausta kypsä riisi kurkumalla, jeeralla ja sokerilla. Lisää riisiseokseen kuivatut karpalot. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa tai muita makuja. Lusikoi riisiä broilerin sisus täyteen ja laita linnun jalat solmuun. Laita jäljelle jäänyt riisi heti jääkaappiin odottamaan broilerin valmistumista.

Nosta täytetty broileri sipulisilpun päälle, laita kansi päälle ja paista broileria 120-asteisessa uunissa vähintään kaksi tuntia. Ota kansi pois, nosta lämpötilaa reilusti (200 asteeseen) ja paista edelleen 20-30 minuuttia eli kunnes broileri on paahtunut pinnaltaan rapean ruskeaksi.

Kun broileri on liki valmista, kuumenna jääkaapissa olevaa riisiä pannulla. Broilerin alla olevan sipulisilpun voit lisätä riisin sekaan, se antaa täyteiläisyyttä ja lisää makua. Älä lisää riisin sekaan rasvaa, joka on valunut padan pohjalle. Nosta broileri tarjoiluvadille, lusikoi riisi ympärille ja koristele granaattiomenan siemenillä sekä tuoreella lehtipersiljalla ja mintulla. Tarjoile broilerin ja riisin kanssa maustamatonta jugurttia.

_____

Resepti on osa Blogiringin ja Jyväbroilerin yhteistyökampanjaa, jossa ruokabloggaajat kehittävät juhlaan tai juhlavampaan arkeen sopivia broilerireseptejä. Yrtti-pippurimaustettu kokonainen broileri oli minulle uusi tuttavuus. Vierastin hieman pintaan valmiiksi hierottuja mausteita, sillä valmiiksi maustettuja tuotteita meillä käytetään hyvin harvoin, mutta broileri osoittautui maukkaaksi ja meheväksi. 


www.blogirinki.fi





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails