lauantai 4. kesäkuuta 2011

Reipastunut raparperi kauralastuilla ja marcarponevaahdolla



Muistatteko kun viime syksynä taivastelin meidän pihanperän rapaperin perin kummallista satoaikaa? No, nyt tuo samainen yksilö on, ehkä hevonpeestä innostuneena, reipastunut ja pukkaa hulluna satoa ihan oikeaan rapaperin satoaikaan. Jippii.

Kiehautin raparperista kirpsakan hillokkeen, joka tarjoiltiin jälkiruokana kaurakeksien ja mascarponevaahdon kanssa. "Tämmöisestä jälkkäristä minä tykkään!", kuului yksi kommentti. Toinen kaaputti vaahtokipon aivan putipuhtaaksi, kun olin jo pelastanut (pyynnöstä) loput keksit talteen myöhempiä herkkuhetkiä varten. Taisi olla aika hyvää.

Sitten kesemmällä, kun mansikoita saa omasta pihasta, syödään keksien ja vaahdon kanssa punaposkia. Vielä parempaa.

****

Kauralastut

125g voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria (tai muuta tummempaa sokeria)
1 kananmuna
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3 dl (isoja) kaurahiutaleita


Sulata voi ja lisää siihen sokerit ja muna. Sekoita huolella. Lisää kuivat aineet ja pyöräytä nopsasti sekaisin.  Nostele lusikalla (tai kahdella) taikinasta pieniä nokareita pellille. Jätä leviämisvaraa. Halutessasi voit hieman painaa lusikalla nokereita litteämmiksi. Paista 200 asteisessa uunissa viitisen minuuttia eli kunnes keksien reunat ovat hieman kultaa tummemmat. Ole tarkkana, lastut menevät yli hyvin helposti.

****

Raparperihilloke

6 dl raparperinvarsia paloina
½ dl vettä
n.½ dl (hillo)sokeria

Kuori raparperinvarret tarvittaessa. Pilko noin senttisiksi paloiksi ja heitä kattilaan. Lisää vesi ja sokeri. Keitä hiljalleen kunnes raparperit ovat hajonneet (noin 15 minuuttia).

Hillosokeria käytettäessä hillokkeesta tulee jäähtyessään ei-niin-juoksevaa. Tavallisella sokerilla lopputulos on kastikemaisempi. Tähän tarkoitukseen kumpikin käy vallan mainiosti.

****

Mascarponevaahdon simppeli ohje on kirjattu jo aiemmin: kurkkaa tänne.


 

5 kommenttia :

  1. Meidän omassa, viime syksynä istutetussa raparperissa on vasta neljä vartta - en ole uskaltanut verottaa sitä vielä. Sen sijaan olen riipinyt varsia äidin ja kavereiden puskista (sillä niistä ei edes huomaa että muutama varsi puuttuu).

    VastaaPoista
  2. Sama täällä ja pieniä ovat viellä, Herkulliselta näyttää :D

    VastaaPoista
  3. Neljä varttahan on jo monta - yksi jokaiselle :)

    Ensi kesänä sato on, Merituuli ja Daisy o Carl, varmasti moninkertainen.

    VastaaPoista
  4. Tollasesta jälkkäristä minäkin tykkään!!!! Mutta koska olen laiska, tein raparperipaistosta ja kaupan vaniljakastiketta. Tykkäsin kyllä siitäkin...;) Vielä kun kippasin puutarhavattuja pakasterasiallisen sekaan, niin nam :)Minä olen tosi ylpeä omasta raparperisadosta, koska jo nyt sadosta osansa ovat saaneet hyvä työkaveri ja vanha-mammakin. Milloinkahan voin kutsua ystäviä ja sukulaisia omenoita ja viinimarjoja poimimaan.... Johanna

    VastaaPoista
  5. Raparperipaistos on älyhyvää - aineethan on kutalailla samat. Ja voi vattu! Nam.

    Sinä muka laiska, pyh ja höpöhöpö.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails