keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Makuja maailmalta: Pärnu



Loma! Mikä ihana olotila. Lomamatka suuntautui Viroon, Pärnuun, joka näytti vallattomalle yhdeksän ihmisen ja yhden koiran seurueellemme parhaat puolensa; helle helli, mieli oli iloinen ja ruoka hyvää.

Tunnelmainen pikkukaupunki on kuin luotu lomailua varten. Tunnelma on seesteinen ja leppoisa, omanlaisensa ja rauhallinen. Turisteja on paljon, mutta turismi ei ole pilannut kaupunkia, muuttanut varmasti kuitenkin. Etäisyydet ovat lyhkäisiä, vaikka illan hämärässä pienimmistä lomalaisista ei ehkä aina siltä tuntunutkaan. Meidän pienyksikkö rantautui kaupunkiin omalla autolla, mikä mahdollisti polkupyörien (ja muiden urheilutamineiden sekä koiran) mukaanottamisen. Pyöräily olikin mitä mainioin tapa kierrellä kaupunkia ristiin rastiin, harhailla hallitusti ja löytää lopulta aina uusi reitti varakotiin.

Ruoka- ja herkuttelupaikat valikoituivat osin sattumanvaraisesti, osin suosituksista. Kokonaisuutena voisi todeta lomaruokien olleen "hyvää perusruokaa", kuten aika monesta suusta ruoan jälkeen kuului. Sama kokemus meillä on jäänyt mieleen ensimmäiseltä Pärnun matkaltamme neljän vuoden takaa (joskin silloin yksi ruoka oli suorastaan ala-arvoista). Nyt mahtui joukkoon helmiäkin:

Ravintola Villa Wesset tarjosi maukkaita makuja pääruoissakin, mutta erityisesti suklaakakku oli samettisen pehmeää sekä rakenteeltaan että maultaan. Sain maistaa haarukallisen herkkua, jotta osaisin tehdä samanlaista. Öhöm.


Myös Söörikudin munkit, jotka ovat kuulema koko Viron parhaita, maistuivat kahvin ja limpparin kanssa, vaikka lopulta meidän klaanin naisten kotimunkit saivatkin äänestyksessä enemmän (sääli?)pisteitä. Munkkien taikina oli hieman suolaista, erityisen maukasta.


Kauba Majakas -ostoskeskuksen Peccadellossa (Riikaan menevän maantien varrella), ostosten lomassa nautitut lounassalaatit olivat runsaat ja tuoreista aineksista tehdyt, hyvät perussalaatit. Pisteitä heruu ceasarkastikkeesta, joka oli tehty myös aidoista aineksista - kala-allergikon suu on pettämätön ainesosatulkki. Mieleen jäi myös keskustan La Boca ravintolan valkohomehuustosalaatti, jossa oli puolukkainen kastike.

Viimeisen illan ravintolaksi valikoitui kävelykatu Ruutlin (u-kirjaimet umlauteilla) poikkikadulla sijainnut ravintola tai baari, jossa tarjottu ruoka oli oluttupamaista, reilua ja konstailematonta. Salaatin nimellä kulkeneet annokset sisälsivät vähemmän salaattia ja enemmän perunaa tai pekonia. Ruoka oli erinomaista, mutta paikallinen Trio Erektus soitti musaa niin lujaa että keskustelun aiheita ei tarvinnut keksiä.


Kaupunki oli kesän kunniaksi täynnä tapahtumia. Hansapäivät valloittivat keskustan laitaman käsityö- ja ruokakojuilla sekä keskiaikaan vivahtavilla esityksillä. Ruokakojuissa oli tarjolla paikallisia herkkuja: savustettua makkaraa, kuivattua kalaa, hunajaa ja leipomuksia.



Yksi erikoisimmista tuotteista oli paistettu juustoletti. Mielenkiintoista.


Pärnu on erityisesti Etelä-Suomesta käsin helposti saavutettavissa, sillä matkaa Tallinnasta on vain vähän toistasataa kilometriä. Koiran kuljettaminenkin Viroon on vaivatonta, kunhan vain muistaa huolehtia rokotusten ajantasaisuudesta ja käydä paikan päällä jossain monista eläinlääkäreistä (loomaklinik) ottamassa matolääkkeen ennen Suomeen paluuta. Vuh.


3 kommenttia :

  1. Me saimme Viron-tuliaisiksi tuota juustolettiä kerran, muistelen että siinä oli melko savuinen maku ja hyvin suolainen. Luulen, että komposti sai osansa, ellei melkein kaiken:))

    VastaaPoista
  2. Kummallinen yksityiskohta joka jäi Pärnun ruokatarjonnasta mieleen, oli se mönjäinen (majoneesinen?) kaalisalaatti, jota tarjottiin joka paikassa. Se lienee saanut juurensa Venäjältä. Kyllähän se vielä muuten menee, mutta kyseinen salaatti edusti tomaatti- ja kurkkulohkojen ohella hotellin aamupalan tuorepuolta. Ei uppoa minuun noin aamukahvin seurana... Mutta ei se yllä lähellekkään 80-luvun aamupalakokemusta Venäjältä, kun tarjolla oli ainoastaan kylmää tillilihaa Modern Talkingin soidessa taustalla:)Johanna

    VastaaPoista
  3. Campasimpukka, me ei maistettu juustolettiä. Ehkä siis hyvä niin...

    Johanna, onhan ollu aamikset ja musa. Oujee.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails