maanantai 5. syyskuuta 2011

Hoisinkylkeä ja suolatiilikokeilu


Niistä piti tulla ihan tavallisia ribsejä maukkaan kuuloisella kastikkeella. Sitten päätimme kokeilla Tampereelta hankittua suolakiveä. Lopulta söimme huikean hyviä riisipaperikääryleitä. Kuumassa vedessä pehmitettyjen papereiden sisään laitettiin luiden ympäriltä revittyä possunkylkeä, hoisinkastiketta, porkkana ja kurkkutikkuja sekä punajuurinaattiwokkia.

Possun kylkirivit paistettiin Punkkua ja Pydee -blogista löydetyllä ohjeella. Kastike, jossa liha paistettiin oli huisinhyvää, tai oikeastaan hoisinhyvää. Kun kylki oli muhinut uunissa kolmisen tuntia, nostettiin liha laudalle ja murea liha revittiin käsin irti luista. Lihan olisi voinut tietysti laittaa siltään riisipapereiden väliin, mutta suolakiven kokeilu houkutti. Kuumensimme tiilen uunissa ohjeita noudattaen ja paistoimme lihoja pikaisesti tiilen päällä sitä mukaa kun rapsakoituneet kylkiriekaleet hävisivät. Liha sihisi tulikuumalla suolakimpaleella ja tiili säilyi yllättävän pitkään kuumana, joten raa'ankin lihan paistaminen varmasti onnistuisi.


Lihan paistovuokaan jäänyt kastiketta jäähdytettiin kotva pakkasessa, jotta liika (lihasta irronnut) rasva saatiin kastikkeesta pois. Jäähtynyt kastike lämmitettiin ja suurustettiin. Kastikkeesta tuli aivan käsittämättömän hyvää. Superia.


Punajuurien naateista tehtiin vielä nopsa ja helppo wokki ilman tarkkoja ainesmittauksia. Pestyt naatit ja lehdet wokattiin pienessä määrässä öljyä ja maustettiin suolalla, etikalla ja hippusella sokeria ja pippuria. Varsinaiset punajuuret oli käytetty jo omena-punajuuripaistokseen. Wokki sopi kääryleisiin hienosti.

****

Possunkylki hoisinmarinadilla

possunkylkeä (meillä ehkä puolitoista kiloa)

2 dl hoisinkastiketta
2 rkl tuoretta inkivääriraastetta
1 dl soijakastiketta
3 rkl seesamiöljyä
1/2 dl riisiviinietikkaa
1/2 dl sherrya
4 rkl sokeria
kiinalaista viismaustetta (laitoin n. 2 tl)

Kuori palanen tuoretta inkivääriä ja raasta/hienonna se. Sekoita kaikki marinadin ainekset. Laita kylkirivi(t) uunivuokaan ja kaada marninadi päälle. Pyörittele ja nostele lihoja hieman, jotta maku menee joka puolelle lihaa. Laita vuoan päälle tiiviisti folio ja paista 140-160 asteisessa uunissa kolme tuntia.

Jos teet ribsejä tavalliseen tapaan, nosta kypsät lihat uunista, sivele öljyllä ja grillaa vielä kevyesti. Me riivimme lihat luista ja kärtsäsimme riekaleita siis suolatiilen päällä.

Vuokaan jääneestä marinarista tulee aivan loistava kastike. Jäähdytä, poista ylimääräinen rasva ja suurusta esimerkiksi Maizenalla.

****

5 kommenttia :

  1. Kiinnostavalta kuulostava juttu! Minä tein joku viikko sitten pulled pork-tyyppisen possuruoan, siihen tuli kyllä liian ätläkkä liemi, kahvia ja sokeria, mutta oli kyllä mureaa riivittynä. Pitää kokeilla uudelleen tavanomaisemmalla suolaisella liemellä.

    VastaaPoista
  2. Ansaitsette micheliinitähden moisista herkuista! Jänskä löytö tuo suolatiili.

    VastaaPoista
  3. Suolatiili oli kyllä mielenkiintoinen juttu. Me ei uskottu, että se a)kuumenee niin kuumaksi ja b)pitää lämmön niin pitkään. Teidän pulled pork kuulostaa ätläkkyydestä huolimassa namilta.

    Kotiharmi, tähdistä en tiedä, mutta hyvvää oli.

    Suolatiilestä unehtu kirjoittaa se, että kätevintä olisi, jos kaikilla ruokailijoilla olisi oma tiili. Tai ainakin yksi kahdelle syöjälle. Ainakin meidän tiili on niin pieni, että vähänkin isommalla porukalla kävi heti pieneksi.

    VastaaPoista
  4. Meillä on ollut jonkusen aikaa semmoinen suolatiili, siitä kyllä lohkesi heti kättelyssä nurkka. Jostain luin/näin kuvan, että sushia voisi tarjoilla sen päältä, mutta se suolasi kyllä sushin heti niin, että just pystyi syömään. En ole muistanut koko tiiltä sen jälkeen mitenkään muuten kokeilla. Kooltaan se taitaa olla noin 20x20 cm

    VastaaPoista
  5. Meidän suolatiili on aika lailla oikean tiilen kokoinen. Kypsään lihaan suolaa tarttui ihmeen vähän, sitä hämmästelimme oikein porukalla.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails