lauantai 7. tammikuuta 2012

Makuja maailmalta: Kamala


Molemmin puolin Bangkokin pyrähdystä lökölomailimme Etelä-Thaimaassa pienessä kalastajakylässä, Kamalassa. Phuketin suosituimpien ja vauhdikkaimpien rantojen (Kata, Karon, Patong) pohjoispuolella, vartin mopomatkan päässä härdelli-Patongin hulinasta, sijaitseva Ban Kamala oli tunnelmaltaan hurmaavan rauhallinen ja mukava pieni kylä, jossa paikalliset ja turistit elivät mukavasti rinnakkain. Keskellä kylää olleen koulun puuhat ja elämän äänet sykähdyttivät samalla voimalla kuin varpaiden välistä valuva kuuma hiekka.


Viime vuonna harmittelin, että Krabin turistikylän, Aonangin, ravintolat olivat säätäneet makuja liikaa turisteille. Kamalan kylässä ravintoloiden tarjonta oli selvästi tasaisempaa ja parempaa, suorastaan erinomaista. Kylätien varrella oli vaikka kuinka monta hyvää ravintolaa ja rannalla lisää pöydät hiekkaan ankkuroituina, joskaan rannan ravintoloiden ruoista en yhden lounaan otoksella voi sanoa mitään.


Mikään maistamamme ruoka ei koko kahden viikon aikana ollut huonoa. Osa oli hyvää perustasoa, osa nousi huimiin makusfääreihin. Suosikeiksemme nousi kaksi kylätiellä sijainnutta ravintolaa:

Kamala Seafoods -ravintolassa asiakkaan tiskistä valitsemat kalat ja tiikeriravut (ja muut merenelävät) grillattiin ravintolan takapihalla puugrillillä ja tarjottiin valitun kastikkeen kanssa. Ravintola tarjosi toki muitakin ruokia, mutta puugrillin tuoksu taisi varastaa huomiomme. Todella hyvää!


Toisen suosikkimme, Manubain, kaikki annokset olivat orkideoin koristeltuja, oi ihanuutta! Huumaannuin kukkasista, myönnettäköön, mutta ruokakin oli todella hyvää. Vermicelliravut kolmella kastikkeella olivat mielettömiä. Manubain punainen kookos-currykastikekin sai suitsutusta. Koko reissun erikoisin ruoka oli raa'at jättiravut valkosipulilla, chilillä ja yrteillä. Lisukkeena tarjotun kirpeän kastikkeen reseptin olisin varastanut, jos ymmärtäisin edes kaksi thaikoukerokirjainta.


Ruoan lisäksi thait taitavat myös drinkkien teon. Sekä alkoholittomissa että -holillisissa drinkeissä suositaan tuoreita hedelmiä ja kookosta. Mikäs siinä, kun puut pursuilevat herkkuja ympäri vuoden (ihan vähän vaan olen kateellinen).

Tunnelmaltaan hurmaavin baari löytyi aivan rannan pohjoispäästä. Skylas oli piilossa puiden siimeksessä rakennettuna liki meren päälle. Rento maan- ja merenläheinen surffimeininki näkyi sisustuksessa ja kuului musiikissa. Juomat olivat mahtavia ja ilman paitaa drinkkejä sekoittanut hyväkroppainen baarimikko auringonlasku kruunasi tunnelman.

Ei yhtään kamala Kamala.

4 kommenttia :

  1. Ai että... ei juuri kovinkaan paljon kademieli pyri esiin. Onhan meilläkin Perämeri lähes yhtä sinisenä siintänyt ja sepeli rapissut sulokkaasti jäätikön ja kengänpohjan välissä. Drinkit ovat olleet pääosin kuumia kahvi- ja kaakaopohjaisia. Kalatiskin valikoiman on ollut niukempi, mutta kohtuullista ruokaa täälläkin on saatu. Olethan nyt varastoinut kaikkea tuota Kamalan ihanaa useamman kuukauden tarpeisiin?

    VastaaPoista
  2. Perämeri on ihan kiva, pakkanen pukeutumiskysymys ja tänään vilahti aurinkokin. Ei tämä niin kamalaa ole!

    Matkalaukku (ja minä?)painoi tullessa enemmän kun mennessä, joten jotain taisin saada varastoon ;)

    VastaaPoista
  3. Tässä postauksessa voi taas todeta, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin mukavasti kuin kirjoitatkin!!!! Tuota ei vaan voi sanoin kuvailla! Jäin vain kaipaamaan kuvaa siitä drinkin sekoituksesta:)
    Johanna

    VastaaPoista
  4. Johanna, tarkoitit siis sitä auringonlaskua :) Se oli upea!

    Mikään sana ei kerro koko tunnetta ja tunnelmaa, niin se on. Ja kuvakin vain osan totuudesta. Plääh.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails