sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Vihreää, valoa!


Viikonloppuna olen nähnyt juuri sitä mitä kaipansinkin: vihreää ja valoa. Olen sulkenut silmäni kirkkauden paljastamalta pölyltä ja likaisilta pinnoilta. Sen sijaan olen ihastellut vihreitä sirkkalehtiä ja pitänyt kädelläni sadon ensiaskelia, siemeniä.


Chilit ja sitruunaruohot saavat jo valohoitoa. Mullan alla piilossa ovat eilisillan inspiraatio- ja manikyyrihetkessä kylvetyt runkotomaatit (Money Maker, Tigerella), silolehtipersiljat ja hidaskasvuisimmat basilikat. Munakoisot eivät ole suostuneet itämään, niiden suhteen käännyn lähipuutarhan puoleen.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Salmiakki-sitruunamuffinit ja antismööraus



Muutama viikko sitten ainutlaatuinen aatelinen, Eleanora von Smöör, tuli ja smöörasi kinuski-puolukkaleivokseni. Nyt on antismöörauksen aika.

Ehkä muistattekin, että sana smöörata tarkoittaa samaa kuin nostaa aatelisarvoon, tulla huomatuksi erityisen hurmaavana tai olla samalla, ylhäisellä tasolla. Vastoin yleistä oletusta anti-etuliite ei tee antismöörauksesta edellisen vastakohtaa. Antismööraus tarkoittaa ylhäisellä tasolla pysyvää, ensiluokkaista ja hurmaavaa ilman dimanddeja, pyrstösulkia tai aatelisarvoa. Kolmea viimeksi mainittua ei kokkipottilan tiluksilla olekaan liiemmin näkynyt, kolme ensimmäistä ovat tietenkin aivan itsestäänselvyyksiä.

Valitsin von Smöörin Baking Instinct -blogin arkistoista leivottavaksi salmiakki-sitruunamuffinit, koska himoitsen salmiakkia ja rakastan sitruunaa. Mutta myös siksi, että halusin testata aatelisen todellisen reseptointikyvyn. Liian usein nimittäin sanat "sitruuna" tai "salmiakki" ovat kakkumaisissa leivoksissa vain silkkaa häivähdystä ja sitruunaan vivahtavaa lakumakua.

Mutta Eleanora von Smöör ei ole mikään turha pöyhistelijä vaan hän on todellinen reseptitaituri - salmiakki-sitruunamuffinsit olivat aivan erinomaisia. Rakenne oli kuohkea mutta kostea ja maku sopivan sitruunainen, siitä pitivät huolen sitruunankuoriraaste ja -mehu sekä lemon curd -tahna. Salmikkisattumat taikinassa sulostuttivat suolaisuudellaan, eikä kasa mustaa kultaa muffinssien vieressä tehnyt kahvihetkestä ainakaan kehnompaa.

****

Salmiakki-sitruunamuffinit

muffinit
3 kananmunaa
2 1/2 dl hienojakoista ruokosokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g voita
1 dl kermaa
yhden luomusitruunan hienoksi raastettu kuori
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
40g apteekinsalmiakkia
3/4 dl sitruunan mehua
1 dl lemon curd -tahnaa

kuorrute
50 g pehmeää voita
4 dl tomusokeria
1/2 rkl limetinmehua
yhden limetin hienoksi raastettu kuori
200 g maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia)
20g apteekinsalmiakkia

Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Vatkaa sähkövatkaimella kulhossa kananmunat, sokeri ja vaniljasokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sulata voi kattilassa ja lisää siihen ruokakerma. Anna jäähtyä hetki ja lisää voi-kermaseos kananmuna-sokerivaahtoon. Lisää lopuksi sitruunankuori.

Yhdistä toisessa kulhossa vehnäjauhot ja leivinjauhe. Lisää seos muovilastalla käännellen ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Älä vaivaa, jotta taikinaan ei muodostu sitkoa. Lisää lopuksi  pienemmiksi silputut apteekinsalmiakit, sitruunanmehu sekä lemon curd -tahna. Kääntele ne tasaisesti taikinaan. Sekoita taikinaa pohjia myöden, jotta salmiakit jakautuvat tasaisesti.

Nosta paperivuokia muffinipellin syvennyksiin. Täytä paperivuoat taikinalla. Paista uunin keskitasolla noin 15-20 minuuttia koosta riippuen tai kunnes vaikuttavat kypsiltä.  Jäähdytä valmiit leivonnaiset ritilällä.

Tee kuorrute. Yhdistä kulhossa pehmeä voi, tomusokeri, limetinmehu ja -kuori sekä tuorejuusto tasaiseksi tahnaksi. Levitä kuorrutus jäähtyneiden kuppikakkujen päälle. Koristele juuri ennen tarjoilua apteekinsalmiakilla.

****

Resepti on Baking Instinct -blogin aarteita. Löydät sulkakynällä kirjoitetun alkuperäisreseptin täältä.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Chili con lenkki


Kun supisuomalainen lenkkimakkara saa kavaljeerikseen meksikolaisia makuja, on lopputulos hymyilyttävän hyvä ja herkullinen. Lenkkiviipaleet saavat maukkaan, rapean pinnan, kun ne maustetaan ja paistetaan pannulla ennen kun ne sukeltavat rytmittämään kastiketta.

Kokit ja Potit osallistuu Chili con lenkillä Snellmannin Kunnon lenkkimakkarakisaan, jonka Pietarsaarelainen lihatalo järjestää uuden, lihaisamman lenkkimakkaran kunniaksi. Käy äänestämässä, voit voittaa illallisen huippuravintolassa ja hotelliyön Helsingissä.

****


Chili con lenkki



tilkka öljyä
1 rkl tomaattipyrettä
1/2 tl paprikajauhetta
1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa
1/2 tl mustapippuria rouheena
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
1 tlk (400g) tomaattimurskaa
1 tlk (400g) säilöttyjä kirsikkatomaatteja
n. 200g (1 tlk) mustapapuja
n. 200g (1 tlk) kidneypapuja
1/2 - 1 punainen tuore chili
1 1/2 tl suolaa
1 dl kahvia
muutama pala tummaa suklaata
(1 tl sokeria)

1 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
1/2 tl paprikajauhetta
1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa
pari rouhaisua mustapippuria myllystä
300g Snellmanin Kunnon lenkkimakkaraa

lisäksi
kevätsipulia
tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa
ranskankermaa tai kermaviiliä

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuumenna padassa tai korkeareunaisessa paistinpannussa tilkka öljyä ja mittaa öljyn sekaan tomaattipyre, jeera, mustapippuri ja paprikajauhe. Sekoittele pieni hetki, jotta maut avautuvat. Lisää sipulisilput ja kuullota muutamia minuutteja. Kaada pataan tomaattimurska ja säilötyt kirsikkatomaatit, sekoita ja anna kiehahtaa. Alenna lämpöä. Valuta, huuhtele ja valuta uudelleen mustapavut ja kidneypavut (mikäli käytät itsekeitettyjä papuja sinun on täytynyt liottaa ja keittää ne jo aiemmin). Lisää pavut pataan ja sekoita. Pilko chili, voit halutessasi poistaa siitä siemenet ja siemenkiinnikkeet, niissä on iso osa chilin tulisuudesta. Lisää pataan chilisilppu, kahvi , paloiteltu suklaa ja suola. Jätä hautumaan pienelle lämmölle noin tunniksi.

Padan ollessa melkein valmista poista lenkkimakkarasta kuori ja siivuta se ohuiksi siivuiksi. Kuumenna öljyä paistinpannulla ja lisää siihen mausteet. Sekoita hetki ja laita pannulle lenkkisiivut. Sekoita, jotta mausteet leviävät lenkkisiivuihin mahdollisimman tasaisesti. Paista kunnes makkaroissa on mukavan ruskea paistopinta. Lisää makkarasiivut pataan ja sekoita halutessasi. Maista ja lisää tarvittaessa ripaus sokeria ja suolaa tasapainottamaan makuja.

Tarjoa chili con lenkki kevätsipulisilpun, tuoreen korianterin tai lehtipersiljan sekä ranskankerman kanssa. Lisäkkeeksi voit halutessasi keittää esimerkiksi riisiä. Chili con lenkin kaveriksi sopii myös tortillaletut tai supisuomainen ruisleipä.

Lenkkiä jää paketista hieman yli, siitä saat erinomaiset alkupalan siivuttamalla sen leivän päälle tai iltapalan paahtamalla lenkkiä foliokääreessä kiukaalla. Lenkkihirmut siivuttavat lopun makkaran kylmänä suoraan suuhun.

****

lauantai 16. helmikuuta 2013

Aamiaispizza - täydellinen alku päivälle!



Kivistön Liisa tiesi totuuden, kun kirjoitti tietävänsä mitä me syödään viikonloppuna aamiaiseksi. Melkein syntiseltä kuulostava aamiaispizza oli täydellinen alku päivälle. Tästä saattaa tulla tapa.

Tein taikinan eilen illalla viileähköön nesteeseen ja laitoin sen kohoamaan jääkaappiin. Kivistön versiossa lihana olleen pekonin vaihdoin ilmakuivattuun kinkkuun. Tomaattiviipaleet ja lehtipersiljan laitoin pizzan päälle vasta paistamisen jälkeen. Juustona oli briemäisen juuston kanta.

****

Aamiaispizza

pohja
2 dl vettä
2 tl kuivahiivaa
n. ½ tl suolaa
1-2 rkl oliiviöljyä
n. 5 dl vehnäjauhoja

täytteet
tilkkaoliiviöljyä
ilmakuivattua kinkkua (meillä 5 viipaletta)
juustoa
kananmunia
tomaattia
tuoreita yrttejä/rukolaa
sormisuolaa
mustapippuria

Sekoita hieman viileään veteen suola, kuivahiiva ja öljy (jos teet taikinan aamulla, voit käyttää lämmintä vettä, jolloin prosessi nopeutuu). Lisää vehnäjauhoja vähitellen samalla sekoittaen. Alkuvaiheessa sekoituksen voi hoitaa vispilällä, mutta aika pian kädet ovat kätevimmät työkalut. Taikina saa jäädä aika pehmeäksi, etenkin jos kohotat sitä pitkään jääkaapissa.

Kun taikina on kohonnut, vaivaa sitä jauhoitetulla pöydällä kunnes saat kimmoisan taikinapallon. Kaulitse ohuehkoksi pohjaksi. Pirskottele päälle vähän oliiviöljyä. Levitä ilmakuivatun kinkun viipaleet pohjalle, lisää juusto(raaste) ja varovasti myös kananmunat. Keltuaiset saavat jäädä ehjiksi.
Paista n. 225-250 asteisessa uunissa kunnes valkuaiset ovat hyytyneet ja reunat ovat saaneet väriä. Pizzan ollessa uunissa viipaloi tomaatit. Ota aamiaispizza uunista, levitä tomaattiviipaleet ja yrttejä/rukolaa. Ripsauta päälle hieman sormisuolaa ja mustapippuria.

****

Meitä oli tänään aamupalapöydässä kolme nälkäistä ja söimme pizzan viimeistä murua myöten. Jos aamupalalla tarjotaan muutakin, riittää pizzasta useammallekin.

Kiitos Kivistöön mahtavan idean jakamisesta!

perjantai 15. helmikuuta 2013

Tavoitteena täydelliset suklaacookiesit


Täydellisten suklaacookiesien täytyy täyttää kivikovat kokkipottikriteerit: Niiden on oltava riittävän makeita, jotta yksi keksi riittää taltuttamaan minkä tahansa pikkuvaivan tai arjen haasteen. Keksien on oltava myös riittävän suolaisia, koska makean ja suolaisen tasapainoinen liitto on pala taivasta. Meidän mielestä täydelliset keksit ovat lisäksi jäähtyneinäkin keskeltä sitkeitä. Uunista tullessaan niiden täytyy olla siis liki löysiä, hyllyviä ainakin hyvin pehmeitä, vaikka edellä mainitut adjektiivit eivät muuten kovin miellytäkään.

Ja tiedättekö mitä. Nämä suklaacookiesit täyttävät kaikki edellä mainitut kriteerit. Eikä siinä vielä kaikki; taikina on raakana aivan käsittämättömän hyvää. Jos ette kerro kenellekään (=herra Kokille), voin paljastaa, että minulla on pakastimessa taikinajemma, pieniä taikinapalloja pakastettuina niihin hetkiin kun tarvitsen jotain erityisen hyvää. Taikinapallot toimivat myös oivana vierasvarana, erityisesti jos ne paistaa ennen tarjoilua.


Jos pitää keskeltä sitkeistä cookieseista, täytyy paistoajan kanssa olla tarkkana, sillä raaka muuttuu sopivasta liian kypsäksi yllättävän nopeasti. Yhtään kertaa en tosin ole paistanut cookieseja ali, eikä ylimeneminenkään ole kovin vakavaa, sillä täysin rapeiksi paistuneetkin keksit ovat aivan erinomaisia.

****

Suklaacookies

3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl täysruokosokeria
1 dl tavallista sokeria
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa*
1 tl vaniljasokeria tai muutama rouhaisu vaniljamyllystä
100-150g tummaa suklaata
1 kananmuna
125g voita

Sekoita kaikki kuivat aineet kulhossa. Rouhi suklaa ja sekoita joukkoon. Riko kananmunan rakenne haarukalla ja sulata voi. Sekoita märät aineet kuivien aineiden joukkoon ja tee tasainen taikina. Paista keksejä 180-200 asteisessa uunissa 5-7 minuutti.

*tee itsellesi palvelus ja käytä laadukasta suolaa. Älä käytä jozoja tai muita mukasuoloja. Vuorisuola tai merisuola on ok.

****

tiistai 12. helmikuuta 2013

Pannaripäivän vohvelit


Hyvää laskiaistiistaita!

Laskiaisen kunniaksi teimme nostalgia-aallon nostattavaa herkkua: vohveleita. Mikään oma keksintömme vohvelien, lettujen tai pannareiden syöminen laskiaisena ole, sillä maailmalla paastoaikaa edeltävää tiistaita kutsutaan pannukakkupäiväksi (Pancake Day, Pancake Tuesday tai Shrove Tuesday). Itänaapurissa laskiaiperinteeseen on kuulunut, ah niin ihanat, blinit. Lettujen syöntiin ennen paastoa on ollut käytännöllinen syy; taikinaan on käytetty kaapissa olleet kananmunat ja maito, jotka eivät kuuluneet pääsiäiseen päättyvän paaston ruokavalioon.

Söimme vohveleita suolaisella ja makealla täytteellä. Täytteeksi valikoitui pettämättömät yhdistelmät: sipulisilppu, smetana ja feikkimäti sekä mansikkasose ja kermavaahto. Tästä on hyvä laskeutua kohti pääsiäistä, sillä nostalgiatunnetta nostatti entisestään pussillinen merkkareita.

****

Vohvelit

5 dl maitoa (tai muuta nestettä)
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1/2-1 tl leivinjauhetta
pari reilua hyppysellistä suolaa
n. 50g voita

Vatkaa kanan munat ja maito kunnolla sekaisin. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja hipsuttele nesteen joukkoon samalla vispilöiden. Mausta suolalla ja anna turvota puolisen tuntia. Sulata voi ja sekoita se taikinan joukkoon. Paista kuumalla vohveliraudalla, Käytä paistamisessa halutessasi voita.

Hop! Nesteenä tai osana siitä voi käyttää kuplavettä tai esimerkiksi kookosmaitoa. Kuplavesi kannattaa lisätä taikinaan vasta juuri ennen paistamista.

****

torstai 7. helmikuuta 2013

Talvipäivän lämmittäjä: juustoinen porokeitto


 Arjen tasapainottelua: kylmä talvipäivä & lämmin keitto.
 
 ****

Juustoinen porokeitto 
4 annosta

1 reilunkokoinen sipuli (n.100g)
1 valkosipulinkynsi
tilkka öljyä
100g kylmäsavuporoa
8-10 dl vähäsuolaista lihalientä
150g sulatejuustoa (Koskenlaskija)
2 dl kermaa
(2-3 rkl maissitärkkelystä (Maizena) + tilkka vettä)
1/2 dl valkoviiniä
mustapippuria
(suolaa)

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuumenna öljyä kattilassa ja kuullota sipulisilppuja öljyssä muutama minuutti. Jos poro on palana, hienonna se joko veitsellä tai tehosekoitimessa. Lisää kattilaan porosilppu, lihaliemi ja sulatejuusto. Keitä hiljalleen kunnes juusto sulaa. Lisää kerma ja anna kiehua. Surauta keitto tasaiseksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Tarkista suola, mutta älä laita sitä automaattisesti, sillä poro, lihaliemi ja juusto tuovat kyllä suolaisuutta. Suurusta tarvittaessa ja lisää lopuksi tilkkanen valkoviiniä. Rouhi päälle mustapippuria.

****

Keitosta tuli aivan superhyvää. Juuston ja kerman tuomaa täyteläisyyttä leikkasi juuri sopivasti loraus valkoviiniä. Keiton kanssa maistuivat erinomaisesti mustikkaiset ruisgrissinit.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Suomalaisuutta sykkivät mustikkaiset ruisgrissinit


En leiponut kansallisrunoilijan kunniaksi hänen nimikkoleivoksiaan vaan mustikkaisia ruisgrissinejä. Tiedetään. To-del-la tylsää. Mutta voiko enemmän suomalaista juurevuutta sykkivää syötävää ollakaan kuin mustikka-pellavarouheella maustetut leipätikut. Eipä juuri (tai joo, ehkä leipäjuuri, hehheh).

Ruisgrissinitaikinaan laitettu mustikka-pellavarouhe on muuten valittu vuoden 2012 tähtituotteeksi. Raadissa oli vaikuttamassa myös Liemessä-Jenni,  jonka tontille kannattaa kurkata, jos Runebergin tortun ohje houkuttaa.


****

Ruisgrissinit mustikkarouheella
16 kpl

2 dl vettä
1 tl kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 rkl öljyä
3 rkl mustikka-pellavarouhetta
1 dl ruisjauhoja
n. 2 1/2 dl vehnäjauhoja

Sekoita veteen hiiva, suola, öljy ja mustikka-pellavarouhe. Lisää ruisjauhot, heiluta vispilää ja lisää hiljalleen vehnäjauhoja. Työstä taikinaa koneella tai käsin. Jätä kohoamaan noin tunniksi. Vaivaa taikinaa jauhoitetulla pöydällä, tee pötkö ja leikkaa kuuteentoista osaan. Pyörittele pitkiksi tangoiksi. Anna kohota vielä liinan alla uunin kuumuessa (180-200 astetta) ja paista kunnes tikut ovat saaneet hieman väriä.

****

Ruisgrissinit syötiin erinomaisen juustoisen porokeiton kanssa. Ou jee, mikä ruoka!

perjantai 1. helmikuuta 2013

Itämainen vermiselli-rapusalaatti


Kaukokaipuu kaatuu, tai ainakin horjahtaa hetkeksi, salaatilla, jonka makumaailmassa on samanaikaisesti itäistä syvyyttä ja eteläistä keveyttä. Vaivaan auttaa myös ystävien lounaskyläily, lasillinen viiniä ja ajatus siitä, että aivan pian on yksi vuoden ihanimmista ajoista. Aika jolloin hanget heijastavat auringon pimeyden synkistämille kasvoille ja lämpötilavaihtelut tuovat hankiaiset sekä mahdollistavat lihan kuivaamisen pihalla. Aikaa kutsutaan myös sillä koolla alkavalla sanalla, jota en uskalla sanoa ääneen, sillä säiden haltija heittää muuten välittömästi naamalle lapasenkokoisia lumihiutaleita (nimim. kokemusta on).

Hyvää viikonloppua!

****

Itämainen vermiselli-rapusalaatti
2-3:lle pääruoaksi, 4-6:lle lisäkkeenä

kastike
1 1/2 tl vihreää currytahnaa
3 rkl limetin mehua
3 rkl thaimaalaista kalakastiketta
3 rkl seesamiöljyä
1/2 tl sokeria (tarvittaessa)

salaattitarvikkeet
100g vermiselliä eli aivan ohutta riisinuudelia (lasinuudelia)
n. 200g katkarapuja
1-1 1/2 paprikaa
pätkä kurkkua
1 avokado
1/2-1 punainen (mieto) chili
1-2 kourallista korianteria tai sileälehtistä persiljaa

Tee kastike sekoittamalla huolella kulhossa kaikki ainekset. Jätä se odottamaan. Huuhdo ja pilko paprika, chili ja kurkku, kuori ja siivuta avokado. Chilistä voit halutessasi poistaa siemenkiinnikkeet sieminineen. Sulata katkaravut tarvittaessa (olettaen niiden olevan valmiiksi kuorittuja). Pilko tai revi myös korianteri/persilja valmiiksi.

Keitä vesi vermiselliä varten. Ohuen ohuet riisinuudelit tarvitsevat vain hetken lämmittelyä kuumassa vedessä. Tarkista oikea aikamäärä paketista. Meillä paketti sanoi niiden tarvitsevan kaksi minuuttia, mutta hitusen yli minuutti riitti hyvin. Kun vermisellit ovat pehmenneet, valuta ne huolella. Pätki saksilla muutamaan otteeseen, jotta pitkistä huituloista tulee helpommin syötäviä ja sekoittuvia.

Laita nuudelit kulhoon ja sekoita niihin noin 1/3 kastiketta. Lisää muut ainekset, sekoita halutessasi. Lusikoi päälle kastiketta mahdollisimman tasaisesti. Voit jättää hieman (esim. 1/3) kastiketta pöydässä lisättäväksi syöjien oman maun mukaan.

****


Salaatin kanssa maistuu erinomaisesti lasillinen hitusen makeaa valkoviiniä, esimerkiksi viime vuoden valkoviiniksi valittua Kungfu Girl -rieslingiä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails