perjantai 31. tammikuuta 2014

ARVONTA!



Minulla on hyviä uutisia: toimme teille tuliaisia Thaimaasta!

Pieniä kaukokaipuuta helpottavia tuliaispaketteja on kaksi, joista toinen on hieman toista runsaampi. Molemmat sisältävät tuotteita sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön. Sinun tarvitsee vain jättää kommenttiboksiin viesti ja sähköpostiosoitteesi, mikäli se ei ole helposti saatavissa nimimerkkisi takaa, ja olet mukana arvonnassa.

Jätäthän kommenttisi viimeistään perjantaina 7.2.2014 klo 21.00. Sen jälkeen laitetaan lottokoneisto käyntiin!
EDIT. ARVONTA ON SUORITETTU JA PALKINNOT ON LÄHETETTY VOITTAJILLE!

torstai 30. tammikuuta 2014

Muna pelastaa pinteestä (munakas salaatilla)


Tuskin mikään muu raaka-aine on niin monipuolinen kuin kananmuna: Sen voi keittää kuorineen tai ilman kuoria, sen voi paistaa, vatkata, vispata, vaahdottaa, erotella tai sujauttaa pizzan päälle. Se pelastaa silloinkin, kun kaapissa ei ole mitään. Paitsi munia. Niitä täytyy olla aina, sillä munattomuus aiheuttaa välittömän hätätilajulistuksen.

Monipuolisuuden lisäksi kananmunan valttikortteja ovat nopeus ja helppous sekä hyvä ravintosisältö ja säilyvyys. Lisään meriitiksi vielä sen, että valkuiaisesta saa marenkia, tuota jumalten herkkua. Munaa on tituleerattu myös maailman täydellisimmäksi ruoaksi. Taidan olla samaa mieltä.


Tuttu munakas saa uutta ilmettä ja lisää ruokaisuutta, kun sen päälle kasataan salaatti. Tarpeen mukaan salaattia voi voimaannuttaa esimerkiksi (musta)pavuilla tai kikherneillä (katso vinkkiä täältä tai täältä), jolloin isompikin nälkä lähtee taatusti. Ja jos tykkäät munajutuista, suosittelen tsekkaamaan myös nämä reseptit:

****

Munakas salaatilla
yhdelle

2-3 kananmunaa
2-3 rkl maitoa tai kermaa (munien määrän mukaan,  1 rkl/muna)
hieman suolaa ja pippuria

tomaatti
(sipulia)
tuoretta basilikaa
balsamicoa
oliiviöljyä

salaattia
oliiveja
fetajuustoa
(ilmakuivattua kinkkua)

Silppua tomaatti ja lisää joukkoon halutessasi hieman sipulia. Lisää myös tuoretta basilikaa, jos sitä on saatavilla ja mausta pienellä määrällä balsamicoa ja oliiviöljyä (ripaus suolaa ja sokeria tekevät myös hyvää). Jätä maustumaan hetkeksi.

Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa voimakkaasti haarukalla/pienellä vispilällä, jotta munien rakenne menee kunnolla rikki. Lisää maito tai kerma, mausta suolalla ja mustapippurilla ja sekoita. Kuumenna tilkkaa oliiviöljyä pienehköllä paistinpannulla. Kuumenna pannu todella kuumaksi ja ota valmiiksi puuhaarukka tai vastaava. Kaada munakasmassa pannuun ja siirtele puuhaarukalla massaa reunoilta keskelle kunnes massa on melkein hyytynyt. Pienennä lämpöä (induktio tai kaasu) tai ota pois levyltä (perinteinen hella) ja anna massan hyytyä haluamaasi vaiheeseen.

Lusikoi munakkaan päälle salaattia, tomaattisalaatti (neste saa jäädä kulhoon) sekä oliivit, juusto ja kinkku. Syö heti.

****
Keskikokoinen kananmuna. Paino 60g. Energiaa 75 kcal. Hiilihydraattia 0,2g, rasvaa 5,4g, proteiinia 6,6g. Näin kananmuna määritellään Finelin verkkosivuilla.
Yleisemmin määriteltynä kananmuna luokitellaan usein lihan ja kalan kanssa samaan kastiin. 
Varmaan monella on mielessä vahva visio kananmunien käytöstä bodarin perusravintona; valtava määrä kananmunia molskautetaan lasin pohjalle, ja kulautetaan kurkkuun sellaisenaan, täysin raakana ja sekoittamatta. Suupielet pyyhkäistään puhtaaksi kämmenselkään, ja lähdetään salille rankaisemaan rautaa. Onneksi totuuden ei tarvitse olla aivan näin karu, vaan kananmuna taipuu mainiosti myös maukasta ruokaa arvostavan aktiiviliikkujan tarpeisiin. 
Yleistäen voidaan sanoa, että proteiinin tarve aktiiviliikkujalla (etenkin nopeus- ja voimalajeissa) on noin 1,4 - 2g proteiinia vuorokaudessa painokiloa kohti. 60-kiloinen, ahkerasti BodyPumpissa tai salilla kulkeva nainen saa siis kolmen munan munakkaasta noin neljäsosan päivän proteiinitarpeesta. Nopeaa, maukasta ja ravitsevaa! Ostos-TV:n sanoin "ei tässä vielä kaikki": munakkaan päälle laitettava salaatti kartuttaa päivän kasvisannosta varsin mukavasti. Nappaahan siis seuraavalla kauppareissulla mukaan munakenno tai kaksi - ihan vaan varmuuden vuoksi.

Treeniterveisin, Terhi
P.S: Muistetaanhan, että vaikka miten ihastuisi Hannelen ohjeeseen, niin aivan överiksi munakkaan syöntiä ei kannata laittaa - kohtuus kaikessa ja kroppa kiittää.


Tämä juttu on osa yhteistyössä Liikuntakeskus Hukan kanssa toteutettua sarjaa. Personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkonen tsemppaa ruokabloggaajaa lenkkipolulla ja salilla sekä haastaa kehittämään reseptejä hukkalaisten iloksi. Olen merkinnyt kaikki juttusarjaan kirjoitetut jutut tunnisteella Hukka - klikkaa jutun alalaidassa näkyvää tunnistetta ja pääset käsiksi aiempiinkin kirjoituksiin.
Personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkosen kommentit tarjoaa Liikuntakeskus Hukka.



tiistai 28. tammikuuta 2014

Suolakaramellikastike - rakkautta ensi nuolaisulla



Tänään kerroin Kokkipottilan Instagramissa yrttien ja kukkien olevan (melkein) kaikki mitä tarvitsen. Lopulta lisäsin listaan vielä viinin ja rakkauden. Villa Valpurin Akvis mainitsi kommentissaan myös sähköaidan ja kesän, joskaan jälkimmäinen ei kuulema ole välttämätön.

Unohdin listasta yhden tärkeän asian: suolakaramellikastikkeen. Onneksi tuo käsittämätön virhe on nyt korjattu myös Instagramissa.

****

Suolakaramellikastike

2 1/2 dl sokeria
100g voita
1 1/2 dl kuohukermaa 
1/2 - 1 tl laadukasta suolaa

Ota esiin pinnoitettu paistinpannu, puuhaarukka ja pieni vispilä. Mittaa kaikki ainekset valmiiksi. Kaada sokeri pannulle ja säädä levy keskilämmölle. Anna sokerin lämmetä ja liikuttele sitä välillä puuhaarukalla. Kun sokeri alkaa sulamaan, pienennä lämpöä ja sekoita sokeria koko ajan puuhaarukalla, sillä sokeri ei saa palaa. Tavoitteena on toffeen värinen, paahtunut sokeri. Kun sokeri on sopivan väristä, lisää voi parissa, kolmessa erässä. Sekoittele vispilällä varovasti voi ja sokeriliemi sekaisin. Ole kärsivällinen, onnistut kyllä.

Kun seos on tasainen, ota pannu hellalta ja lisää vähitellen joukkoon kerma. Sekoita koko ajan. Jos kastike paukkuuntuu, voit lämmittää sitä varovasti pienellä lämmöllä uudestaan. Lisää lopuksi kastikkeeseen suola ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä kastike jääkaapissa.

****

Suolakaramellikastikkeen resepti on julkaistu blogissa jo aiemmin, mutta se ansaitsee ehdottomasti myös oman juttunsa - tulee helpommin löydetyksi.


torstai 16. tammikuuta 2014

Coleslaw punakaalista - väriä elämään!



Väriä elämään, ystävät!

Punakaalista tehty coleslaw on sisar hento valkoisen kanssa maultaan samaa maata, mutta väri valloittaa. Punakaalin väri raikastuu entisestään, kun kaali saa liota etikkaisessa vedessä tuntikausia. Värin lisäksi kaalin rakenne saa uutta potkua liotuksesta - kun kaalin puristaa kuivaksi ja sekoittaa kastikkeeseen, pysyy coleslaw pitkään raikkaana ja rapeana, eikä kulhon pohjalle kerry nestettä.

****

Coleslaw punakaalista

n. 600g punakaalia (1/2 keskikokoinen kaali)
3 porkkanaa

1 dl väkiviinaetikkaa
4-5 dl vettä
1/2 dl sokeria

n. 1 dl majoneesia
n. 1 dl paksua, maustamatonta jugurttia
suolaa
mustapippuria
(ripaus sokeria)

Kuori porkkanat ja poista kaalista uloimmat, huonot lehdet. Raasta porkkanat karkealla terällä ja tee kaalista mahdollisimman ohutta siivua. Voit pätkiä kaalisiivuja lyhyemmiksi. Kiehauta vesi ja lisää siihen sokeri ja etikka. Varmista, että sokeri liukenee nesteeseen. Kaada hieman jäähtynyt etikkaliemi kaali-porkkanasilpun päälle. Sekoita muutaman kerran ja laita jääkaappiin vähintään 4 tunniksi tai yön yli. Sekoita kerran pari välillä, jos uni ei tule silmään.

Siivilöi neste kaali-porkkanasilpusta ja puristele silppua kuivemmaksi. Lisää majoneesi ja jugurtti ja mausta suolalla, mustapippurilla ja tarvittaessa ripauksella sokeria.

Vinkkejä: Jos tykkäät kirpsakasta kaalisalaatista, laita etikkaliemeen 4 dl vettä, viides desi tietysti hieman laimentaa lientä. Voit jättää jugurtin pois ja laittaa sen tilalta enemmän majoneesia, näin salaatista tulee maidoton.

****

Kaalisalaattia lusikoitiin viime viikonloppuna nyhtöpossupurilaisten väliin, kun saimme vieraaksi ihanat naapurimme. Lihan ja salaatin lisäksi väliin laitettiin sipulia ja tomaattia. Burgereiden kastikkeita oli kaksi: kotitekoinen american dressing sekä BBQ-kastike savustetuista tomaateista. Tomaatteja savustaessa pientä savuaromia sai myös silmät, suut ja seinät, sillä savustuspussi ei toiminut ihan niin kuin piti.


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

American dressing -hampurilaiskastike


Jos olet aina inhonnut valmista American dressing -hampurilaiskastiketta, olet aivan oikealla internetsivulla. Jos taas olet aina pitänyt tuota majoneesipohjaista kastiketta ainoana ja oikeana, olet siitä huolimatta oikeassa paikassa.

Itse tehty hampurilaiskastike, joka on saanut vaikutteita remoulade-kastikkeesta ja amerikkalaiseksi nimetystä tuubitavarasta, syntyi eräänä arki-iltana, kun edellisen päivän jauhelihapihveistä päätettiin tehtiin pikaiset ruisburgerit. Hampurilaisista ei ole sen enempää kerrottavaa, mutta kastike ansaitsee tulla jaetuksi. Se on kirpsakan etikkaista ja täyteläisen paksua, sopivan suolaista ja hiukan makeaa. Se on sata kertaa parempaa kuin tuubitavara. Se on herkkua ruokapöytään.




Resepti



American dressing -hampurilaiskastike

1 kananmunan keltuainen
2 tl Dijon-sinappia
1 1/2 dl rypsiöljyä
n. 1 rkl omenaviinietikkaa
n. 1 rkl tomaattipyrettä
1 pieni shalottisipuli
1 valkosipulinkynsi
n. 2 rkl kapriksia
n. 1 tl sokeria
suolaa
ripaus cayannepippuria

Sekoita keltuaisen joukkoon sinappi. Valuta öljyä hiljalleen samalla voimakkaasti vatkaten. Keltuainen ja öljy emulgoituvat majoneesiksi. Kuori ja hienonna aivan pieneksi sipuli ja valkosipulinkynsi. Silppua myös kaprikset. Sekoita kaikki ainekset. Maista ja säädä makuja. Jos mahdollista, anna makujen tasoittua jääkaapissa. Kastike säilyy todistetusti jääkaapissa vähintään viikon verran.

Huom! Kastike syntyi hyvin rennolla kokkausotteella, joten aivan tarkkoja määriä on mahdoton tavoittaa. Näillä määrillä on hyvä lähteä liikkeelle.

****


keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Palauttava smoothie


Jos tekstissäni on kirjoitusvihreitä, syytän niistä personal traineriani. Terhi nimittäin rääkkäsi pavunvarsiani, makkaroitani, nakkejani ja kinkkujani salilla - huomaa ruokabloggaajamaiset kehonosakuvaukset - eikä antanut tuumaakaan periksi. Sievästi sanottuna tunnen treenanneeni.

Treenin lomassa Terhi haastoi minut kehittämään superhyvän smoothien, joka toimisi aamu-, ilta- ja välipalana tai palautusjuomana eli palarina tai palkkarina (osaan käyttää tuollaista alan termin lempinimeä, koska kirjoitin ensimmäistä kertaa googleen sanat palautusjuoma ja treeniruoka).

Palauttavan smoothie on valmistettu rahkasta, marjoista ja hedelmistä, eikä mukana ole esimerkiksi proteiinijauheita, sillä uskon vakaasti, että monipuolinen ja hyvistä raaka-aineista tehty kotiruoka on parasta mahdollista treeniruokaa sekä keholle että mielelle. Sanotaan, että olet mitä syöt. Itse haluan olla aito, ra(i)kas, monivivahteinen ja hyvänmakuinen. Vaikka välillä tuntuu, että jos sanonta pitää paikkansa, voisin syödä pari sopivasti timmiä fitnessleidiä. Anyone?

****

Palauttava smoothie
1-2 annosta

250g (1 prk) maitorahkaa
1 kypsä banaani
n. 1 dl appelsiinitäysmehua (tai muuta nestettä, maito lisää proteiinin määrää)

lisäksi joku satsi alla olevista
  • 2 dl mustikoita + 1 tl tuoretta inkivääriä (+ tarvittaessa makeutusta)
  • 2 dl mansikoita + reilusti tuoretta minttua (+ tarvittaessa makeutusta)
  • 1 dl kookosmaitoa + 1 tuore mango + 1-2 rkl lime- tai sitruunamehua ja/tai n. 1 tl tuoretta inkivääriä (+ tarvittaessa makeutusta) 
Mittaa ainekset blenderiin tai kulhoon ja surauta tasaiseksi. Homma pelittää myös sauvasekoittimella.

Huom!
  • Voit käyttää smoothieen marjoja suoraan pakasteesta. Jos käytät tuoreita (oih!) tai sulaneita marjoja, laita banaani pakastimeen vähintään puoleksi tunniksi. 
  • Appelsiinimehun voit korvata millä tahansa tuoremehulla. Tuorepuristettu mehu on aivan kunkku!
  • Makeutukseksi sopii esimerkiksi pieni loraus vaahterasiirappia.
  • Mustikkasmoothieta tehdessä älä skippaa inkivääriä. Se on halpaa ja nostaa smoothien aivan uudelle tasolle. Inkivääri tekee myös hyvää
  • Kookosmaidon voi jättää mangosmoothiesta halutessaan pois, vaikka se tuokin juomaan vertaansa vailla olevan samettisuuden.
****
Palautumisjuomat, -jugurtit, -patukat, -pirtelöt, -smoothiet, high energy, low-carb, fat burn, low fat... Mainokset ja kauppojen hyllyt tulvivat erilaisia palautumisvalmisteita, ja niiden luomassa hurmiossa saattaa helposti uskoa, että ilman palareita, latareita ja muita lisäravinteita treenaaminen on yhtä turhaa kuin tuuleen huutaminen. 
Palautumisvalmisteille onkin ehdottomasti oma paikkansa treenaamisessa, ja usein esimerkiksi valmis palautumisjuoma, -jauhe tai -patukka on varsin helppo ja hyvä vaihtoehto treenistä toipumiseen muun ravinnon ja riittävän levon ohella.
Yleisesti nyrkkisääntönä voidaan pitää, että treenin jälkeen elimistön tulisi saada riittävästi nestettä korvaamaan ne harjoituksen aikana tiristetyt hikipisarat, riittävästi energiaa energiavajeen paikkaamiseksi (hiilihydraatit),
sekä tarpeeksi rakennusaineita entistä uljaamman kehon aikaansaamiseksi (proteiinit). Palautumisaterian välttäminen "treenin vaikutuksen tehostamiseksi" ei ole kovinkaan hyvä vaihtoehto; energiavaje hidastaa palautumista ja kovan treenin jälkeen elimistö saattaa käyttää palautumiseen omia proteiinivarastojaan lihasmassan kustannuksella. 
Fiksusti koottu palautumisateria sen sijaan ei suinkaan tuhoa treenin vaikutusta, vaan vahvistaa sitä. Sinänsä ei ole väliä, hoitaako homman valmis palautumisjuoma vai vaikka itsetehty, herkullinen smoothie. Siksipä haastoin Hannelen kehittelemään meille aktiivisille liikkujille a) maistuvan ja b) palautumista erinomaisesti tukevan smoothien. Tässä tulokset - nauttikaa!
Palautumista voi tehostaa nauttimalla palatumisaterian, tässä tapauksessa siis smoothien, noin tunnin sisällä harjoituksesta. Erinomaisen hyvä vaihtoehto on myös se, että nappaa osan smoothiesta ennen treeniä, ja nautiskelee loput treenin jälkeen. Smoothiessa proteiinia tulee pääasiassa rahkasta (n. 25g) ja hiilihydraatit napataan marjoista ja hedelmistä. Plussana omatekoisessa smoothiessa on ehdottomasti herkullinen maku, joka kruunaa treeninjälkeisen euforian. Eipä sitten muuta kuin blenderit surisemaan!
Treeniterveisin, Terhi

Tämä kirjoitus on osa Liikuntakeskus Hukan kanssa yhteistyössä toteutettua sarjaa, jossa personal trainer ja ravintovalmentaja piiskaa ruokabloggaajaa treeneissä ja haastaa tekemään reseptejä arkeen ja juhlaan. Edelliset jutut löydät alla olevista linkeistä:

ps. Muistathan, että voit seurata Kokkipottilan seikkailuja myös Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa (@kokitjapotit) ja Pinterestissä. Tykkää ja seuraa!

Personal trainer ja ravintovalmentaja Terhi Kukkosen kommentit tarjoaa Liikuntakeskus Hukka. 


tiistai 7. tammikuuta 2014

Matkamuistoksi makuja - Thai Cooking Course

Opettajamme demonstroi ja maistatti ruokia ennen omaa kokkausvuoroamme.

Yhden mielenkiintoisimmista lomapäivistä Hua Hinissä vietin thaimaalaisen ruoan kurssilla. Varasin kurssin jo Suomesta, sillä halusimme varmistaa paikkamme Tripadvisorinkin mukaan suositusta kokkauskoulusta.

Kurssi alkoi aamulla markkinoilta (Chat Chai), josta hankimme kaikki päivän aikana tarvitut ainekset: kasvikset, yrtit, lihan, ravut ja tuorepuristetun kookoskerman. Hurmaava opettajamme Beau kertoi ostosten lomassa seitsenhenkiselle ryhmällemme raaka-aineista ja niiden käytöstä sekä vastasi kärsivällisesti kaikkiin "mikä tuo on?", "mikä osa tästä käytetään?" ja "miten tämän voisi korvata kotikeittiössä?" -kysymyksiimme.

Esivalmistelut teimme osin itse, osa pilkkomistyöstä oli tehty jo valmiiksi.

Markkinahumusta siirryimme lava-auton kyydissä yrittäjäperheen viehättävään kotiin, jossa meitä vastaanottamassa olivat Beaun briteistä kotoisin oleva mies ja sydämet sulattava pieni tytär. Apukeittiössä hääri ilmeisesti Beaun äiti ja, jos oikein tulkitsin, isä vastasi kurssilaisten kuljetuksista. Kurssipäivän sujuvuudesta ja kurssilaisten viihtyvyydestä oli huolehtimassa siis koko perhe.

Ihastelin, kuinka erinomaisesti kaikki oli suunniteltu. Vaikka keittiössä hääri seitsemän kurssilaista ja laitoimme päivän aikana neljä ruokalajia, oli tunnelma rauhallinen ja kiireetön. Välillä istahdimme pöydän ääreen juttelemaan, ihastelimme pihan kala-allasta ja orkideoita, sitten taas kokkasimme ja söimme. Täydellinen lomapäivä, varsinkin kun tiskeistä ja roskista ei itse tarvinnut huolehtia.


Jokaiselle kurssilaiselle oli oma työskentelypiste.

Valmiina paistetun nuudelin, Pad Thain, tekoon.

Olimme sopineet jo syksyllä sähköpostitse valitsemastamme menusta ja ilmeisesti varhaisen yhteydenoton vuoksi muut kurssilaiset saivat tyytyä meidän tekemään valintaan. Päivän aikana valmistimme:
  • Green curry paste - Nam Prik Gaeng Khew - Vihreä currytahna
  • Green curry with chicken - Gaeng Khew Whan Gai - Kanaa vihressä curryssa
  • 4 Flavour soup with Shrimp - Tom Yum Goong - Neljän maun rapukeitto
  • Thai desert in cocnut milk - Khanom Lot Chong - Hedelmää, tapiokaa ja kookosmaitoa

Pad Thai matkalla pannulle.

Etukäteen olin jännittänyt eniten reseptiikan sopivuutta omaan suuhun. Että jos eteen annetaan resepti, jota noudatetaan. Mitä se semmonen ruoanlaitto olisi! Opettajamme tapa laittaa ruokaa vastasi onneksi omaa tapaani: resepti on ohje, jota sopivasti muokkaamalla saadaan paras mahdollinen lopputulos. Ruokaa tehtiin toki kuta kuinkin ohjeiden mukaan, mutta raaka-aineita aistein arvioiden, katsellen, haistellen ja maistellen. Ja kun jokainen teki omat annoksensa, saivat kaikki juuri omalle suulle sopivaksi säädettyä ruokaa. Kaikki ruoat olivat mielettömän maukkaita ja esimerkiksi paistettu nuudeli oli parasta, mitä olen koskaan syönyt.

Päivän aikana opin monta uutta kikkaa, joita tulen varmasti hyödyntämään kotonakin. En aiemmin tiennyt sitäkään, että currytahnaa tehdessä morttelin liike tulee olla pystysuuntaista, ei kiertävää, jotta lopputuloksesta tulee paras mahdollinen, eivätkä raaka-aineet menetä oikeaa rakennettaan - tehosekoittimesta ei puhuttu mitään, damn it! Keskustelimme myös kotimaidemme (Suomi, Hongkong, Kanada, Hollanti) ruokakulttuureista ja saimme vinkkejä ainesosien korvaamisesta.

Seitsemisen tuntia kului nopeasti ja kurssin hinta (aikuiset 1500 THB, alle 12v. 750 THB, hintatieto 12/2014) oli mielestäni hyvin kohtuullinen. Hinta sisälsi kuljetukset hotellilta ja hotellille, raaka-aineet, opetuksen, kahvit ja muut juomat, hedelmät sekä reseptivihkosen. Ja mikä parasta, syömistä aamusta iltapäivään.

_____

Lue lisää Hua Hinista:



sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Perunarieskat muusista


Perunamuusista tehdyt rieskat ovat kultainen pala lapsuuden makumuistojani. Vastapaistettu rieska reilulla sipaisulla voita tekee elämästä yksinkertaisesti parempaa. Hihat vaan täytyy muistaa nostaa kyynärpäihin saakka, sillä voisula valuu pitkin sormia ja ranteita. Mutta ei se mitään; pari karvaista assistenttia pitää tarvittaessa hyvin mielellään huolen voivalumien putsauksesta. Hekin ymmärtävät hyvän päälle.

****

Perunarieskat muusista

n. 5 dl perunamuusia
1 kananmuna
n. 3 dl maitoa tai vettä
n. 3 dl ohrajauhoja

Vatkaa muusin joukkoon kananmuna ja neste. Lisää jauhot. Taikina saa olla paksuhkoa puuroa. Nosta lusikalla leivinpaperille keko taikinaa, ripottele päälle hieman jauhoja ja taputtele ohuiksi rieskoiksi. Paista 200-225 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia eli kunnes rieskat ovat täplikkäiksi paistuneita.

****


keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Hua Hin - markkinoita aamusta yöhön


Matkalaukkuja ei ole vielä edes purettu, mutta jo nyt on ikävä voimaannuttavaa valoa, aamulenkillä nilkoille lyöviä aaltoja, orkideapuista roikkuvia kukkavanoja ja markkinoita, jotka tekevät kaupungista elävän ja aidon.


Hua Hin oli matkakohteena kaksijakoinen: Eteläisestä Thaimaasta tuttua vehreyttä, kristallinkirkkaita vesiä tai leveitä rantoja ei Thaimaan vanhimmasta rantalomakohteesta löydy, eikä vanhassa ja valtavassa voi myöskään välttyä niiltä turistien tuomilta lieveilmiöiltä, joilta haluaisi sulkea silmänsä. Mutta toisaalta 80 000 asukkaan kaupungissa on paljon paikallisille suunnattuja palveluita, ravintoloita ja mielenkiintoisia tapahtumia, joista pienissä paratiisikohteissa voi vain haaveilla, mutta jotka luovat Hua Hinista mielenkiintoisen ja moniulotteisen paikan. Myös golffareille Hua Hin on loistokohde (t. herra Kokki).


Kaupungin tarjonnasta viehättävimpiä olivat monenlaiset markkinat, joita riitti jokaiselle päivälle ja liki jokaiselle vuorokauden tunnille. Kokosimme alle markkinoista mielenkiintoisimmat, ne joille niillä maailman kolkilla tallaavan suosittelemme ehdottomasti suuntaavan.
 
Yömarkkinat - Hua Hin night market
Yömarkkinat ovat Hua Hinin klassikkokohde, jota kaikki suosittelevat, eikä syyttä. Illan hämärtyessä Dechanuchit Road (ja Soi 72) täyttyvät markkinahumusta aina pääkadulta (Petchakasem Road) junaradalle saakka. Tarjolla on melkein kaikkea, mitä kuvitella saattaa: vaatteita, elektroniikkaa, kynsikimalteita ja ruokaa noin puoleen yöhön asti.

Yömarkkinoiden ruokatarjonta oli hyvä mutta ei kuitenkaan ehkä niin monipuolinen, kuin olin haaveillut. Olin kuvitellut syöväni jotain-jännää-sormiruokaa yhdestä kojusta ja sirkkoja toisesta, mutta en löytänyt kumpaakaan, jos pieniä pannukakkuja tai hedelmiä ei lasketa sormiruoaksi. Sirkkojen sijaan söimme jumalaista ja valkosipulista, grillattua hummeria ravintolassa, joka valittiin näyttävimmän pyrotekniikan grillauksesta aiheutuneen savu- ja hyörypilven vuoksi. Kuka niitä nimiä nyt muistaa. Hummerin seurana söimme kaalta osterikastikkeessa, ah. Seitsenhenkinen seurueemme sai ravintolassa myös erinomaista kalaa ja takuuvarmaa paistettua riisiä. Yömarkkinoiden ravintoloilta ei muuten kannata odottaa valkoisia pöytäliinoja. Muovituolit, thaipanimoiden logojen sävyttävät muoviliinat ja eripariaterimet olivat juuri sopivan hienostuneita markkinahumuun.


Cicada Market
Paikallisten suosima, tunnelmaltaan rento ja hymyilyttävä Cicada Market järjestetään viikonloppuiltaisin (pe-su) lyhdyin ja tunnelmavaloin valaistussa puistossa, joka sijaitsee muutaman kilometrin keskustasta etelään.

Cicada tarjoaa kulttuurielämyksiä monella tavalla: tanssia, musiikkia, teatteria ja ruokaa. Lisäksi käsityöläisten kojuista löytyy isoja ja pieniä aarteita, feikkiteeppareita sen sijaan ei löydy (Thank God!). Ruokatori on monipuolisista ja pikkuruisista ravintoloista tuli mieleen Ravintolapäivän välitön tunnelma, tekemisen ilo. Tunnelma Cicadassa oli ihana - askeleet hidastuivat itsestään, hymy tarttui myyjien ja taiteentekijöiden kasvoilta. Paikallisten bändien svengaavaa soittoa olisi voinut kuunnella loputtomiin, vaikka emme ymmärtäneet kuin kappaleiden lopuksi lausutut kiitokset. Jos minun täytyisi valita yömarkkinoiden ja Cicadan välillä, suuntaisin ehdottomasti jälkimmäiseen, vaikka siellä ei tarjottukaan hummeria.


Chat Chai - markkinahumua aamuyöstä alkaen
Chat Chai -markkinat ovat loistava tapa aloittaa aamu. Iltapäivällä näille markkinoille ei kannatakaan suunnata, sillä valtaosa kojuista menee kiinni viimeistään klo 14 - oltuaan avoinna liki kellon ympäri.

Pääosassa paikallisten ykkösruokamarkkinoilla ovat tuoreet vihannekset, merenelävät ja lihat sekä yrtit, hedelmät ja mausteet. Katetun kauppa-alueen tuoksu on mellevä sekoitus merta, metsää ja verta, mutta silti olisin voinut kierrellä pieniä kujia loputtomiin. Vaikka olemme käyneet thaimaalaisilla markkinoilla aiemminkin, olin tuuperruksissa vihannesten, yrttien, hedelmien ja juuresten kirjosta. Valikoima oli valtava!

Hämmästyttävintä oli seurata tuorepuristetun kookoskerman taivalta pähkinästä samettiseksi kermaksi (kuva alla): ensin krouvisti kuorituista kookospähkinöistä tehtiin kookoshiutaleen näköistä, kosteaa silppua. Sitten silppu laitettiin prässiin/linkoon, joka puristi kerman talteen ja puhalsi kuivan kookoskuidun toiseen astiaan. Maku oli jotain mieletöntä. Ihan käsittämättömän hyvää.


Yllä mainittujen markkinoiden lisäksi kaupungissa on ainakin Grand Market keskustassa (jotka eivät nimi ei tule suuruudesta vaan lähihotellista), mereneläviä ja kalaa tarjoava Fishmarket Apinavuoren lähellä, Floating market sekä paikallisten suosimat Pae Mai -markkinat. Taatusti jokaiselle jotakin.

Reissu oli paitsi iki-ihana myös herkullinen ja Hua Hinin ravintolatarjonta niin mielenkiintoinen, että palaan siihen aivan lähiaikoina.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails