maanantai 19. helmikuuta 2018

Marinoitu silmusalaatti – vahvuutta salaattiin (+ARVONTA)




Ruokaisat salaatit ovat suosikkiruokiani. Salaattien samanaikainen keveys ja vahvuus, nopeus ja täyttävyys tekevät niistä erityisen hyviä lounasruokia. Erityisesti tykkään syödä salaatteja lounaaksi silloin, kun teen töitä kotona – eli keskimäärin kolmena päivänä viikossa. Siksi olin aivan tosi innoissani, kun yksi suosikkituotteistani, Silmusalaatti, pyysi minua mukaan tähän kaupalliseen kampanjaan.




Silmusalaatti on loistava suomalainen innovatiivinen yritys, jonka toimintaa ja tuotteita arvostan valtavasti. Kaltaiseni viherturaaja, jolla kynnenaluset on kolme neljäsosaa vuodesta muodikkaasti multaisessa kestomanikyyrissä, on tietysti kiinnostunut viljelystä. Silmusalaatin kohdalla se onkin erityisen mielenkiintoista. Pyörämatkan päässä Helsingin keskustasta, Vantaalla, sijaitsevassa kasvihuoneessa kasvatetaan silmusalaatteja tavalla, joka yhdistää nykyaikaisesti käsityön ja automatiikan. Energiatehokkaasti laadukkaista siemenistä kasvatetut silmusalaatit ovat luomua, eikä lannotteita tai säilöntä- ja makuaineita käytetä. Tarvitaan vain sopiva sekoitus siemeniä ja puhdasta vettä. Ja tietysti aimo annos ammattitaitoa, sillä lämmön, veden - ja ilman virtauksen ja monen muun kasvuun vaikuttavat tekijän optimoiminen on tarkkaa puuhaa.




Parasta silmusalaateissa on niiden raikkaus ja rapeus. Toiseksi parasta on, että niistä saa nopeasti hyvää ja täyttävää ruokaa. Lisäksi minkä tahansa arkiruoan viherpesu onnistuu helposti lisäämällä ruokaan idätettyä voimaruokaa, silmuja. Erityisesti rouskuvassa silmusalaatissa, joka on tämän salaatin ydin, on paljon proteiinia. Kaiken lisäksi silmusalaatit ovat aivan mielettömän kauniita, ne saa kaikki ruoat näyttämään upeilta.

Silmusalaatteja on neljää makua: parsakaali, alfalfa, tulinen ja rouskuva. Kaikki neljä ovat omanlainen sekoitus siemeniä, ja erilaisista siemenistä kasvaneet versot maistuvat tietysti omanlaisiltaan – ihan niin kuin erilaiset isommatkin kasvikset.




Marinoin rouskuvan silmusalaatin varsin perinteisellä sinappisella vinaigrettella, joka sopii linssien ja herneiden makuun erinomaisesti. Samalla kun silmut marinoituvat, saa salaatti kastiketta – erillistä kastiketta salaatti ei kaipaa. Marinoidun silmusalaatin ympärille voi koota minkälaisen tahansa. Tällä kertaa menin aika yksinkertaisella setillä: pohja parsakaali-silmusalaatista ja mustakaalista, lisäksi tomaatteja ja oliiveja. Eikä muuta tarvita! Marinoinnin voi tehdä pikana, mutta toisaalta rouskuvan salaatin voi tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä. Lounassalaatin lisäksi tämä salaatti toimii erinomaisesti myös lisäkkeenä mille tahansa ruoalle. Myös buffa-pöydässä salaatti on mainio!




KILPAILU


Kerro kommenteissa, mihin sinä käyttäisit silmusalaattia. Kommentoi viimeistään 26.2.2018 ja olet mukana S-ryhmän lahjakortin arvonnassa (20 €). Kilpailun säännöt löydät täältä.






Resepti





Marinoitu silmusalaatti

2–4 annosta


3 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
1–2 tl dijon-sinappia
2 tl sokeria
noin 1/2 tl suolaa


Mittaa kastikeainekset kannelliseen purkkiin ja ravista kastike sekaisin. Maista ja säädä makeuden, hapokkuuden ja suolaisuuden suhde omaan suuhusi sopivaksi. Sekoita kastike rouskuvaan silmusalaattiin. Anna marinoitua hetki. Voit tehdä marinoidun silmusalaatin myös edellisenä päivänä. Säilytä salaatti jääkaapissa.

Tarjoa marinoitu silmusalaatti salaattipedillä tai lisäkkeenä.

_____







lauantai 17. helmikuuta 2018

Nopea arkiruoka: tomaattinen makkarakeitto



Tomaattinen makkarakeitto on raikas päivitys klassikkoruoalle. Tomaattisuus on tosin kuulunut meillä makkarakeittoon aina; äiti laittoi keittoon aina tomaattipyrettä tai -murskaa. Luulen tosin, että todellisuudessa äiti teki tomaattista makkarakeittoa ehkä kerran tai kaksi. Tai ainakin keitossa oli myös linssejä ja todennäköisesti hyvin vähän, jos ollenkaan, makkaraa. Mutta siitä lapsuuden arkiruoasta on tämä resepti kummunnut.


Pohja keitossa on melko samankaltainen kuin muutama viikko sitten Sydänmerkin sivustolle tekemässäni minestronekeitossa tai viime keväänä julkaisemassani italialaisessa linssikeitossa. Oikaisin tosin hieman, sillä niin ihanaa kuin soffritto, tuo italialaisen keittiön monipuolinen makupohja onkin, vie sen hauduttaminen arjen aikaikkunasta usein liian ison lohkon. Tosin jos olisi oikein kätevä emäntä, olisi soffritto tietysti annospakkauksissa pakastimessa. Kerran olen ollut kätevä, ja on pakko myöntää, että silloin keitot olivat aivan erityisen hyviä. Ylle linkittämässäni linssikeitto-postauksessa on soffritton summittainen ohje.






Resepti





Tomaattinen makkarakeitto


noin neljälle


1 sipuli
1–2 valkosipulinkynttä
(jos aikaa on hieman enemmän: 1–2 sellerinvartta ja 1iso porkkana)
1 rkl oliiviöljyä
400 g (1 prk) tomaattimurskaa tai säilöttyjä tomaatteja
7–8 dl kasvislientä
4 pientä tai 2 isoa raakamakkaraa
1/2–1 tl (savu)paprikajauhetta
1–2 tl sokeria tai hunajaa
suolaa

lisäksi
tuoretta pinaattia


Hienonna kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipulisilppuja kattilassa öljyssä keskilämmöllä muutama minuutti. Lisää tomaattimurska ja kasvisliemi. Kiehauta. 

Purista raakamakkaroista makkaramassa pieninä palloina ulos kuoresta ja lisää keittoon. Mausta paprikajauheella ja suolalla, pyöristä makua sokerilla. Anna keiton hautua hiljalleen poristen vähintään 15 minuuttia, mielellään pidempään. 

Tarjoa tuoreen pinaatin kanssa. 

_____




keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Suklainen keksijätski




Laskiaisen ja ystävänpäivän ansiosta vietämme harvinaisen makeaa viikkoa. Sopii mulle! En sitä paitsi keksi parempaa aikaa makeuden vallankumoukselle kuin ydintalven viikon, jolloin valo alkaa jo voittaa pimeyden. Herkkuja pöytään ja juhlat pystyyn! Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä McVitie'sin kanssa.




Käsi pystyyn, jos olet käyttänyt digestive-keksejä juustokakun pohjassa? Jep, tämän äänestyksen tulos ei yllättänyt. Siihen minäkin olen keksejä käyttänyt. Digestivethän ovat oikeita keksipohjaklassikkoja! Mutta klassikosta on moneen muuhunkin menoon.

Tein keksijätskiä, koska jätski on kaikkien suosikkia, eikä jätskihommia todellakaan kannata rajata vain kesään. Keskellä talvea jätski maistuu, jos mahdollista, vielä kesääkin paremmalta. Tein jätskiä taas sillä jo tutuksi tulleella pohjalla, joka on helpoin mahdollinen tapa tehdä hyvää jäätelöä. Nyt sekoitin jäätelömassan sekaan ihanan rapeita ja maukkaita McVitie’sin maitosuklaa digestive-keksejä. Ja miten loistavaa jäätelöä siitä tulikaan! Keksien rapeus säilyy pakastettaessakin hyvin, mikä tuo jätskiin just sopivaa kontrastia: samettinen jäätelö meets rouskuvat keksimurut. Ja resepti on niin helppo, että lapsikin osaa sitä tehdä!




McVitie’sin digestive-keksit
 ovat muuten niitä aitoja ja alkuperäisiä digestivejä. 1800-luvun lopussa kehitetty resepti on edelleen sama, mitä sitä toimivaa pyörää uudelleen keksimään. Kopioita maailmaan mahtuu, mutta aidon keksin kyllä tuntee maussa ja rakenteessa. Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että aiemmin en ole tullut edes ajatelleeksi digestive-keksien aitoutta tai alkuperää. Mutta nyt tiedän, että McVitie'sin keksit ovat niitä, joita kannattaa kaupasta etsiä – kuka sitä nyt jäljitelmiä haluaisi käyttää. Keksin käyttötavoista – sen klassisen juustokakun ja tämän jätskin lisäksi – saat vinkkiä yrityksen nettisivuilta.



Jätskiä on vielä pakastimessa, mutta luultavasti illalla sitä ei enää ole. Toinen paketti keksejä on kaapissa, joten taidan tehdä keksijäätelöä pakastimeen odottamaan viikonloppua.












Resepti






Suklainen keksijätski


6–8 annosta


8 kpl McVitie’s Maitosuklaa Digestive
400 g kondensoitua maitoa (makeutettu)
3 dl kuohukermaa
1–2 rkl vahvaa kahvia (tai konjakkia)


Rouhi keksit. Vaahdota kerma pehmeäksi vaahdoksi. Lisää kondensoitu maito ja 2/3 keksimuruista. Lisää myös kahvi. Sekoita. 

Kaada jäätelömassa pakastuksen kestävään vuokaan. Ripottele päälle loput keksinmurut. Peitä astia foliolla ja laita pakastimeen vähintään neljäksi tunniksi, mielellään yön yli. Tarjoa loppujen keksien kanssa.

_____





sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Marinoitu mozzarella – upea tapas tai salaatin lisäke




Talven pimeinä hetkinä olen mielikuvissani palannut monesti viime kesän Rooman reissuun. Tomaatit olivat makeita, viini kylmää ja pienestä lähikaupasta aamupalalle haettu mozzarella – tai oikeastaan burrata – kermaista ja valuvaa. Hymyilin kun maistoin sitruunalla ja granaattiomenalla marinoitua mozzarellaa. Ihan kuin Italia olisi tullut kylään, vaikka burrata syötiinkin Roomassa makeiden tomaattien ja vuokrakodin parvekkeella kasvaneen basilikan kanssa.






Inspiroiduin sitruunalla marinoidusta, granaattiomenan siemenillä ja mintulla viimeistellystä mozzarellasta, kun näin kuvan annoksesta Eisenmanin siskosten Instagramissa. Lopulta seurasin reseptiä melko tarkasti, lisäsin vain ihan tilkan sitruunamehua. Söin mozzarellaa siltään tuoreen leivän kanssa, seuraavalla kerralla laitoin sen salaatin päälle. Raikasta juusto on syöty myös osana tapas-tyyppistä kattausta. Toimeen kannattaa tarttua heti, kun granaattiomenat ovat vielä aika edullisia, vaikka satokausi onkin loppumassa. Suosittelen tähän mahdollisimman hyvää mozzarellaa. Minusta paras markettipaketti on Pirkan parhaat -sarjan mozzarella.





Resepti





Marinoitu mozzarella


2–4 annosta


2 mozzarellapalloa
yhden sitruunan kuori hienoksi raastettuna
hieman sitruunamehua
yhden granaattiomenan siemenet
hyppysellinen sormisuolaa
pari kierrosta mustapippuria myllystä
tuoretta minttua
hieman oliiviöljyä


Revi mozzarella paloiksi. Raasta pestyn sitruunan kuori ohuelti. Ripottele raaste juuston päälle. Purista tilkka sitruunamehua ja sekoita halutessasi. Lisää granaattiomenan siemenet. Mausta sormisuolalla, mustapippurilla, tuoreella mintulla ja lorauksella oliiviöljyä.

Tarjoa salaatin lisäkkeenä tai esimerkiksi vaalean leivän kanssa.

_____





torstai 8. helmikuuta 2018

Nopea arkiruoka: kanaa mausteisella riisipedillä




Puoli tuntia on sellainen maaginen, jollain tavalla arjen sujumisen kannalta sopiva ajanjakso. Se ei ole pitkä aika, mutta toisaalta siinä saa aikaan pieniä ihmeitä. Siinä ehkä selvittää pahimman keittiökaaoksen, laittaa koneellisn pyykkiä pyörimään tai – parhaimmillaan ja – laittaa ruoan.  Esimerkiksi tämän täydellisen arjen taklaaja -ruoan.

Kanaa mausteisella riisipedillä kuulostaa jokseenkin mauttomalta arkiruoalta. Mutta tämä ei sitä ole, arkiruokarepertuaariin tämä uppoaa oikein mainiosti. Hyvän ja simppelin makumaailman lisäksi ruoassa on parasta tämä: Ainekset laitetaan uunivuokaan ja vuoka lykätään uuniin. Siinä se. Ei pilkkomisia tai monen kattilan taktiikkaa, yhdellä vuoalla mennään.

Kanaa riisipedillä on kevyesti tuunattu versio Jyväbroilerin Facebook -sivulla ja Instassa julkaisemasta reseptistä. Tuunausintoni ulottaa näemmä omiinkin resepteihini. On käynyt nimittäin niin, että Jyväbroilerin somessa (ja myöhemmin myös sivuilla) julkaistavat reseptit on minun käsialaa! Minä myös kuvaan ruoat. Tästä uudehkosta projektista oon ihan superinnoissani!

Uusi ja iso projekti vaati kalenterin uudelleenorganisoimista, muiden töiden vähentämistä ja kaikenmoista säätöä, mutta homma on ollut ihan mahtavaa. Upeaa on, että vaikka vastaan reseptiikasta ja kuvista yksin, saan tehdä tätä tiimissä, sillä Indieplacen toimistolla on langat tiukasti käsissä, ja heidän kanssa yhdessä pohditaan sisällöllisiä juttuja, sillä päävastuu asiakkaan some-strategian suunnittelusta on taas toimistolla.

Nyt kun lähinnä oman pään sisällä olleesta alkuhärdellistä on toivuttu, on blogillekin luullakseni aiempaa enemmän aikaa. Sekin on superia! Saan tehdä enemmän reseptiikka ja ruokakuvausta, mikä tuo minulle suunnatonta iloa. Ja onneksi saan jatkaa muitakin töitä, ehkä jonkun mielestä "niitä oikeita töitä", nekin kun on ihan tavattoman mukavia juttuja. Homma on hyvässä tasapainossa.

Jos siis pidätte minun simppelistä reseptiikasta, ottakaa seurantaan Jyväbroilerin some (Face + Insta), siellä tulee joka viikko pari hyvin arkeen sujahtavaa reseptiä. Tykkäys-toiminnot kannattaa tehdä pian, sillä 9.2.2018 mennessä tykänneiden kesken arvotaan 600 euron arvoinen personal trainer - tai life coach -paketti.






Resepti





Kanaa mausteisella riisipedillä


4 annosta

1 pkt (390–450 g) broilerin basilika-tomaatti fileepihvejä tai persilja-valkosipuli fileitä (Jyväbroiler)
2 1/2 dl jasmiiniriisiä
6 dl vettä
1 rkl öljyä
1 tl suolaa
1 tl jeeraa eli juustokuminaa
1/2–1 tl savupaprikajauhetta (mieto)
kourallinen oliiveja
noin 200 g kirsikkatomaatteja (osan voi tarjota tuoreena lisäkkeenä)
tuoretta persiljaa tai timjamia

lisäksi
maustamatonta jogurttia


Kuumenna uuni 200 asteeseen. Mittaa uunivuokaan riisi, vesi, öljy ja mausteet. Sekoita. Nosta päälle broilerin fileepihvit. Jos käytät fileitä, voit leikata ne pitkittäin puoliksi. Kaada päälle tomaatit ja oliivit. 

Paista uunissa 20 minuuttia. Sammuta uuni, peitä vuoka foliolla ja anna hautua lämpimässä uunissa vielä 10 minuuttia. Tarjoa tuoreiden yrttien ja halutessasi maustamattoman jogurtin kanssa.

Vinkki! Voit lisätä mausteiden määrää, jos tykkäät vahvoista mauista. Näillä mausteilla ruoka maistuu myös lapsille.

_____




maanantai 5. helmikuuta 2018

Tintoretto – kauden paras kuohuva drinkki



Olen aina rakastanut belliniä, rossinia ja mimosaa. Nyt listaan voi lisätä myös tintoretton. Kaikki ovat kuohuviini-drinkkejä, joiden toisena osana on hedelmä tai marja. Tintorettossa hedelmänä on suosikkini, granaattiomena.




Granaattiomenasta surautetaan mehu – se käy ihan tehosekoittimen tai sauvasekoittimen ja siivilän yhdistelmällä – ja mehun päälle kaadetaan kuohuviiniä.  Koristelin drinkit veriappelsiinin viipaleilla, jotka eivät tosin olleet kovin verisiä, ihania kuitenkin.

Vielä joskus aion toteuttaa brunssilla tai juhlissa kuoharibaarin, jossa tarjolla on erilaisia hedelmäsoseita tai vastapuristettuja mehuja. Jokainen voi itse sekoittaa itselleen tintoretton tai bellinin, jälkkäriksi ehkä rossinin. Tosin parhaimmillaan juoma tietysti on, kun kuohuviinin sekaan laittaa sesongissa olevia hedelmiä tai marjoja. Mansikoita ei tähän aikaan vuodesta oikein ehkä kannata rossiniksi tehdä. Onneksi kuohari on kuitenkin aina sesongissa.






Resepti






Tintoretto – granaattiomena-drinkki

2–4 annosta


1 granaattiomena
kuohuviiniä (esim. prosecco)
veriappelsiinin viipaleita koristeeksi


Irroittele granaattiomenasta siemenet. Surauta siemenet tehosekoittimessa ja siivilöi mehu talteen. Kaada mehu laseihin (1/3 tai 1/2) ja kaada päälle kuohuviiniä (2/3 tai 1/2). Koristele halutessasi veriappelsiinin viipaleilla. Tarjoile heti.

_____




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts with Thumbnails